Kausi 2008, osa 1

Nyt voisi olla hyvä aika kirjoitella ylös kauden yhteenveto, sillä alkaa uhkaavasti näyttää ettei kalalle enään tällä puolen vuotta tule lähdettyä... Into on ollut hieman hukassa koko syksyn, mutta kyllä se alkaa viimeistään jo tuossa tammi-hemikuun vaihteessa rannetta nykimään. Viimeiseksi kalareissuksi jäi Korpiselle tehty pieni kalareissu haukien perään, mutta ei sieltä muutamaa karkuutusta enempää kokemusta tullut.

No kuitenkin, tässä olisi kauden 2008 kalastuksellisen yhteenvedon ensimmäinen osa.

Kausi lähti perinteisesti käyntii maaliskuun lopussa Lestijoella Raiviossa sumareita jahtaavia harjuksia etsien. Heti ensimmäsellä reissulla löyti muutamia harjuksia, joista yksi oli jopa mitallinen. Harvinaisia nuo mitalliset sumarikalat ovat raiviossa olleet, ei ole onnistuttu nimittäin löytämään vielä niitä isompien kalojen talvehtimispaikkoja. Pintureilla tuli parhaiten kaloja, vaikka korentoja oli vähän liikkeellä jokaisella neljällä reissulla, jotka paikalle tehtiin. Huhtikuun loppupuolella tuli tehtyä myös reissu Kalliokoskelle ja yksi harjuskin sieltä löytyi.

Toukokuun alussa olikin sitten vuorossa yksi kauden huippukohta, nimittäin EM-kilpailut Espanjan Cantabriassa. Reilun viikon reissun tuomat kokemukset antoivat runsaasti uusia ideoita omaan kalastukseen. Myös joukkueemme (Aleksi Vasu, Heikki Kurtti, Mikko Räsänen ja Tuomas Lappalainen) yhteishenki oli todella hyvä ja mukava oli näiden kavereiden kanssa kilpailussa olla. Oma kilpailu meni keskinkertaisesti. Kolmelta jaksolta viidestä sain kalaa, joten yksi jokijakso ja järvijakso luli blänkättyä. Järvellä olisi pitänyt ehdommasti kala saada, sillä neljä karkuutusta oli saldona. Kaloja sain kisassa yhteensä viisi ja näistä isoin oli kolmannelta jaksoltani saama 40,5cm taimen. Arvion kalastaneeni kisoissa kokonaisuutena keskinkertaisesti. Jaksokohtainen tarkastelu paljastaa yhden hyvän, kolme keskinkertaista ja yhden huonon jakson. Sijoitukseni oli kilpailussa 68. ja joukkueemme sijoitus 17. Joten sijoitusten perusteella ei kovin kaksisesti kisa mennyt, mutta arvokasta kokemusta koko joukkueelle karttui. Ensikertalaiselle unohtumaton reissu. Oli hienoa tutustua kilpakalastajiin muualta Euroopasta.

Toukokuun lopussa ja kesäkuun alussa tuli pyörittyä Lestijoella ja Perhonjoella. Jokin järvireissukin tuli Ahvenlammelle tehtyä. Valmistautuminen kotimaan karsintoihin oli reissujen teemana ja ihan kohtuullisesti kirjolohet ja harjukset olivat hengessä mukana. Tosin lestijoella oli kalantulo padon alapuolisella alueella huolestuttavan heikkoa.

Kesäkuun toisena viikonloppuna oli sitten Merikarvialla karsinnat. Auto hajosi matkalla ja vapakin katkesi, mutta voitto kilpailusta tuli. Ensimmäsen sanotaan maistuvan parhaalta ja tässä se pitikin paikkansa. Monesti on tullut oltua toisena ja kolmantena, mutta nyt kisa meni aika täydellisesti. Yksi tyhjä jakso kilpailussa ja viideltä jakoslta yhteensä 17 Kirjolohta. Yhden blänkinkin olisi melko todennäköisesti voinut välttää vaihtamalla tekniikkaa, mutta helppoa on olla jälkiviisas...

Heti seuraavana viikonloppuna olikin jo sitten vuorossa seuramme järjestämä karsinta Perhonjoella ja Seljesissä. Kaksipäiväisessä karsinnassa kalastettiin sekä joella, että järvellä. Itselle kilpailut olivat varsin onnistuneet. Kahdelta ensimmäiseltä jaksolta Perhojoella sain yhteensä yhdeksän kirjolohta. Kolmannella jokijaksolla oli sitten hiljaisempaa, sillä karkuutin vain yhden kalan. Toinen päivä järvellä meni hiljaisemmin, mutta sentään yksi kala veneeseen nousi. Koko kisan aikana järveltä saatiin vain kaksi kirjolohta, joten aika arpajaiset olivat järven osalta kyseessä. Kisat menivät erittäin hyvin ja sijoitus oli sitten 2. Häkkellyttävän hyvin lähti karsinnat käyntiin ja finaalipaikkakin varmistui.

Pyhäjoen ja Huopanan karsintoihin oli tarkoitus tästäkin huolimatta osallistua. Tosin Pyhäjoen kilpailu peruuntui tulvakorkeudessa olleen veden vuoksi. Kävin paikalla kalastamassakin ennen tulvahuippua, joka osui muuten juuri kisaviikonlopulle ja jo tuolloin oli miltein mahdotonta kalastaa.

Juhannuskin tuli ja meni. Heti juhannuksen jälkeiseksi maanataiksi olin saanut luvan Huopanalle, joten hyvät treenit oli tiedossa ennen karsintoja. Ei vain kalat olleet samaa mieltä. Yksi komea harjus (45cm) tosin tuli, mutta muuten oli hiljaista. Yhden niukasti mitallisen taimenen onnistuin vain saamaan, sekä jonkin verran alamittaisia.

Täsän on nyt hyä lopettaa tämä ensimmäinen osa kauden raportista. Toisen osan lupaan kirjoittaa viimeistään loppiaiseen mennessä.

Kuviakin oli tarkoitus laittaa, mutta laitan ne sitten vaikka aivan omaan kirjoitukseensa...

Joulukuun ratoksi kirjoittelua

Hiljaista on blogissa ollut taas pidemmän aikaa, mutta koitan tapani parantaa. Suhteellisen hiljaista on pitänyt kalastuspuolella viime aikoina, eikä hirveästi ole perhojakaan tullut sidottua. Mitä nyt larvoja ja liitsejä on tullut väännettyä… Huomenna on taas Pejopen sidontailta, teemasta ei ole vielä tietoa, mutta eiköhän jotain kuitenkin keksitä. Karsintapaikatkin ensi kesälle julkistettiin Perhokalastajat.netissä, joten niitäkin on tullut hieman pyöriteltyä mielessä. Seuraavat karsinnat tulee hakupaperia täytettäessä varmaankin noteerattua:

Haapamäki, Valkeisjärvi
Jyväskylä, Kuusikkolampi
Kaustinen, Perhonjoki
Muurame, Muuramenjoki
Simo/Kemi, Simojoki ja Veitsiluoto
Utajärvi, Valkeinen

Valitettavasti muutamia perinteisiä ja tuttuja karsintoja listalta puuttui, joten uusiin karsintoihin tulee väkisinkin tutustuttua. Kynäsjoen, Merikarvianjoen, Pyhäjoen ja Huopanan olisin mielelläni listalla nähnyt. Uusien kisojen käyminen tietysti on vain hyvästä, joten erittäin odottavaisin mielin kisakautta odottelen.

Mutta pitkä talvi on vasta alussa, joten paljon on vielä noihin karkeloihin aikaa. Ajankohtaista sen sijaan on Virhon huutokauppa, johon itsekin laitoin perhosetin ja rasian myyntiin. Huutokaupan tuotto menee kokonaisuudessa Virhon toiminnan tukemiseen. Menkäähän huutamaan!