Muutama reissu ja kisakauden 2010 avaus

Harvakseltaan enään on siimat kastuneet, kun syyskuu kuluu. Muutama reissu on tullut kuitenkin käytyä ja järville tekisi mieli vielä päästä käymään... Eri asia onkin että saako aikaiseksi.

La 5.9. kävin Ahvenlammella kalastamassa 3h luvan. Kaloja näkyi pinnassa jonkin verran, mutta mitään tapahtumia en perhoihin saanut. Kalastajia oli paikalla jonkin verran, enkä nähnyt kenenkään muunkaan mitään saavan...

Su 6.9. Perhonjoen Ojalankoskella. Piti käydä treenailemassa Pejopen jäsentenvälisiin. Eipä kalat pahemmin häirinneet, vain muutama särki ja yksi alamittainen taimen saaliina.

Ti 8.9. Oli Taimi GP. Pejopen kuulemma "legendaarinen" taimenkilpailu jossa ei liiemmälti kaloilla ole juhlittu. Kilpailukalana on nimittäin ollut pelkästään taimen. Kisakoskina oli Nikula ja Ojala. Sain molemmista koskista kirjolohet, mikä Nikulassa pienoinen yllätys, sillä sinne ei ole kirjolohta koskaan istutettu. Ojalankoskesta sain myös pari pientä harjusta ja almittaisia taimenia. Hyväksyttävää taimenta ei tullut kenellekkään, joten seuran mestaruus meni ensimmäisen osakilpailun tulosten perusteella Rääpysjärven Terholle. Onittelut!

La 12.9. oli kisakauden 2010 avaus Oulussa Mustalammella. Kaitsun ja Terhon kanssa oltiin Pejopea edustamassa. Kisa alkoi itsellä aika räväkästi, kun ensimmäisen 15min aikana mitattavana kävi neljä kirjolohta, joilla irtosi ensimmäisen jakson voitto. Toinen jakso olikin sitten jo rauhallisempi. Kuitenkin yksi kala kävi jakson puolivälissä haavissa, oli vain valitettavasti kiinni kyljestä... Taisi olla jaksoa jäljellä 20min kun tuli hyväksyttykkin kala ylös, joka riitti jaettuun jaksovoittoon sillä kolmella kalastajalla oli saman pituinen kala toiselta jaksolta. Kaksi viimeistä jaksoa sitten pyysin ihan tyhjää... ei enään tapahtumia ollenkaan. Sijoitus oli kuitenkin hyvä 3. Mukavasti lähti uusi kisavuosi käyntiin ja tästä on hyvä jatkaa ensi kevään/kesän karsintoihin.

Mustalammen pooli 13

Uuden vavan kanssa reissussa.

Ostin tuossa jokin aika sitten Orviksen Western3 4# 10' tipflex vavan, kun vielä on tulematta takuusta keväällä Merikarvialla katkomani Western2 vastaavan kokoinen kepukka. Tosin tuo Western2 oli toiminnaltaan midflex. Ihan mukavan oloinen vapa tämä uusikin on, mutta soveltuu mielestäni paremmin pinturilla kalastukseen, kuin esim. larvasteluun, johon taas tuo Western2 on mielestäni täydellinen. No kuitenkin tällä Western3 kalastanut. Jaksaa muuten helposti heittää tinseliä ja liitsilitkaakin, joten potkua vavassa on aivan tarpeeksi 4# vavaksi.

15.8. tuli käytyä velipojan kanssa Raiviossa. Ilma oli todella kaunis ja lämmin. Vettä oli joessa vähän joten pintureilla keskityin enimmäkseen kalastamaan, mutta tuli myös larvija ja nymfejä uiteltua. illan saldona oli meille yhteensä n.40 harjusta, joista tosin vain yksi oli niukasti mitallinen. Mukavaa oli kuitenkin ja hienoa tuo luontokin tuolla on, niin eipä sitä päivää oikeastaan paremmin voi viettää.

18.8. lähdin iltasella käymään Pyhäjoella. Hirsi- ja Vääräkoskella kalastelin n. kolmisen tuntia. Keli oli todella hyvä, sillä aurinko paistoi, ei juurikaan tuullut ja lämpöäkin oli juuri sopivasti, jotta kalastus oli nautinnollista. Harjukset olivat todella hurjalla syönnillä: illan saldo oli n.40 harjusta joista kahdeksan mitallisia, kahden suurimman ollessa 37cm. Larvat ja pupat pelittivät parhaiten ja parhaimmillaan tuli kolme mitallista harjusta lähes perättäisillä heitoilla.

24.8. uusinta Pyhäjoella. Nyt Oulaisten- ja Hirsikoskella. Kaksi ja puoli tuntia joella ja saalis oli yksi kirjolohi ja neljä mitallista harjusta. Keli oli päinvastainen edelliseen reissuun verrattuna. Oli varsin viileää ja tuulikin haittasi kalastusta. Alamittaisiakaan ei käynyt perhoissa kuin kymmenkunta. Reissun komein oli Hirsikoskesta pinturiin noussut 39cm harjus.

Vielä on jonkin verran jokikalastuskautta jäljellä, mutta kyllä kovasti jo hiipumaan päin on tämän vuoden reissaaminen. Varmasti sitä kuitenkin tulee reissuja vielä tehtyä ja onhan nuo karsinnatkin vielä, joten ei nyt kuitenkaan ihan kesken kautta lopeteta...

Kesä kuluu

Ja hiljainen on blogi ollut. Kalassa on tullut käytyä ahkerasti ja kaikkea muutakin hommattua oikein kunnolla. Päivälleen on kaksi kuukautta kun edellisen kirjoituksen eetteriin heittänyt, joten ei viitsi kovin tarkkoja reissuraportteja tässä rustaamaan...

Kilpailutouhuista voisi sen verran todeta, etteivät menneet omalta osaltani kaudella 2009 kovin hyvin. Kun parhaaksi sijoitukseksi tuli Simojoen kisasta tullut 7. niin ei paljoa finaaliin tarvitse kutsua odottaa. Utajärven Valkeisellakin meni koko kisa tyhjää pyytäessä...

No onneksi on vielä syyskarsinnat ensi vuotta varten...

Muitakin reissuja on tullut tehtyä, päälimmäisenä tietenkin vuotuinnen viikko Tenolla, sekä vuorokausi Huopanalla. Huopanalla olin heinäkuun alussa ja saalliina oli muutama mitallinen taimen ja harjus, sekä PALJON karkuutuksia. Isoin karannut taimen oli arviolta n.70cm. Sivuperukkeessa ollut perho tarttui haaviin ja siimat poikki. Jee.

Tenolla oli vettä aika vähän, päivisin liian kuuma ja yöt liian kylmiä. Tapahtumia tuli mukavasti: neljä lupaa, kolme karkuutusta ja kolme tärppiä. Kaloja ei vain rannalla näkynyt. Harjuksiakaan ei tullut.

Tässä on tullut pyörittyä lähinnä Lestijoella, mutta muillakin lähialueen paikoilla on tullut käytyä. Mitään ihmeellisempää ei ole siiman päähän eksynyt, hajuksia ja kirjolohia lähinnä. Vesi on nyt tosi vähissä kyllä täällä, eikä nyt ole kauheasti tehnyt joelle mieli.

Mutta eiköhän tässä vielä lähdetä uuteen nousuun!

Ja LUPAAN kirjoitella nyt loppukesän ja syksyn aktiivisemmin!!!

Kalastusta, kalastusta...

Enpä muista milloin viimeksi olen käynyt näin paljon kalalla, mitä tässä vajaan parin viikon aikana on tullut käytyä. Tiistaina kävin viimeisimmän reissun Pyhäjoella ja se oli yhdeksän päivän sisällä kahdeksas reissu. Tarkoituksena tällä kovalla kalastuksella on ollut saada varmuutta kilpailuihin, joista seuraavat ovat vuorossa lauantaina Simossa.

Mutta ei kiirehditä asian edelle vaan lähdetään purkamaan reissuja. Ensimmäiset kolme reissua on käyty lävitse jo edellisessä viestissä joten en niihin tässä puutu.

Perjantaina olin kalastamassa Lestijoen Saarenpäässä. Erittäin kylmä ilma ja kova pohjoistuuli ei tehnyt kalastuksesta mitenkään erityisen nautittavaa, mutta kummasti harjukset perhoihin vain ottivat. Parin tunnin viskomisen tuloksena seitsemän harjusta, joista suurin oli 37cm, sekä pari muuta niukasti yli 30cm. Vesi joessa alkoi olemaan jo todella matalalla, mutta varsin viileää se onneksi kuitenkin vielä kuitenkin on.

Lauantaiksi keli oli hieman parantunut ja aurinkokin paistoi, mutta tuuli oli entisestään yltynyt. Kahluutakin sai kyllä pitää ylhäälle asti kiinni... Kalaan suuntasin Sämpilänkoskelle. Parina aikaisempana kesänä on koskesta tullut muutamia nättejä taimenia ja aloitinkin kalastuksen tinselillä. Tarkoituksena koluta kosken kovimmat kuohut ennen niiden tarkempaa ronkkimista. Pari pienempää taimenta kävi ensiksi tinselin perässä hyppimässä, kunnes hieman vauraampi rouhaisi kiinni. Hyvän taistelun jälkeen sain kalan haaviin. Mittaa taimenella oli tasan 40cm. Erittäin komea kala oli kyseessä. Nousukkaan en usko kyseessä olevan, sillä kala oli varsin tumma. Hienoa, että joesta löytyy näitä yksilöitä. Vaikka kuinka toivoisin kalan olleen joen omaa luonnotuotantoa, uskon sen ennemminkin olleen peräisin poikasistutuksista. Ei reissu tähän taimeneen loppunut, vaan harjuksiakin tuli vielä larvoilla. Kuusi taisi olla lukumäärä, joista kaksi mitallisia.

Upeat värit taimenella

Sunnuntaina vaihdoin joen järveen ja suuntasin Ahvenlammelle. Tuuli oli edelleen varsin vilpoinen, eikä järvesä ainuttakaan tyyntä kohtaa. Kolmen tunnin aikana näin yhteensä kolme pintakäytiä, jotka kaikki ilmeisesti olivat siikojen aiheuttamian. Yhden siian onnistuinkin saamaan, joka jäi samalla illan ainoaksi tapahtumaksi. Silmämääräinen mittaus haavissa oli 35-40cm, eili ihan komea yksilö oli kyseessä. Vaikka väkeä kalalla oli lisäkseni kymmenkunta henkeä, en nähnyt muiden kalaa saavan. Päivällä oli kyllä ollut enemmänkin tapahtumia porukalla, mutta illaksi oli hiljennyt.

Maanataina jälleen Lestijoella. Nyt vuorossa Niskankoski ja Hekkalankoski. Niskankoskella kävin nopeasti heittelemässä tinseliä isomman taimenen toivossa, mutta saalliiksi vain sinttejä. Hekkalankoskella aloitin kalastuksen pintaperhoilla, mutta ne eivät paria pientä harjusta enempää antaneet. Vaihto tuttuihin larvoihin ja alkoi tapahtumaan. Kuusi harjusta ylös joista kaksi mitallista. Ehdottomasti mielenkiintoisin tilanne oli, kun sain jo koututtaneeni harjuksen ylös toistamiseen. Väliä oteilla oli kolmen heiton verran. Eipä ole paljoa haittaa kalan ruokailulle tuosta koukuttamisesta ja lyhyestä väsytyksestä.

Tiistaina olikin sitten edessä tuo jo mainitsemani Pyhäjoen visiitti. Oulaistenkoskella ja Vääräkoskella tuli viihdyttyä yhteensä viitisen tuntia. Harjuksia nasahteli tasaisesti larvoihin molemmilta koskilta. Päivän tulos oli n.20 harjusta, joista 7 tai 8 oli mitallisia. Komein oli tasan 40cm kala Vääräkoskelta.

Tässä onkin sitten pari viime päivää valmistauduttu henkisesti Simon kilpailuun, josta ei mikään muu kuin voitto kelpaa.

Pitää tässä lopuksi vielä onnitella Suomen perhokalastusjoukkuetta upeasta 4. tilasta Skotlannin MM-kisoissa. Järvipainotteisen kilpailun joukkuepronssikin jäi vain 7 pisteen päähän. Mielestäni tämä on Suomen kovin saavutus arvokisoissa, mitenkään muita hienoja saavutuksia väheksymättä.

Lähialueen kalapaikoilla

Tässä on tullut parina viime päivänä kierreltyä paikallisilla kalapaikoilla. Maanantaina tuli tehtyä reissu Lestijoen Torni- ja Hirvikoskille. Tarkoitus oli kalastaa harjusta larvoilla. Mutta hieman haluttomia olivat harjukset perhoihin ottamaan. Tornikoskelta taisin saada kolme alamittaista harjusta ja Hirvikoskelta kaksi. Tornikoskelta tuli kyllä kaksi kirjolohtakin, jonka toisen pääsin koukuttamaan oikein näköhavainnon perusteella, kun kala oleli pienessä suvannossa ja kelpuutti kuulapupan. Toinen tulikin jo sitten perinteisemmin, eli pienellä mustalla liitsillä. Kalojen kuntoa vain täytyy ihmetellä, sillä kalat oli ilmeisesti istutettu jokeen parisen viikkoa sitten, mutta olivat todella huonossa kunnossa. Molemmat kalat olivat laihoja ja isopäisiä eivätkä väsytystä tarvineet. Isomman kalan pituudeksi arvioin n.55cm, mutta painoa oli vain n. kilon verran... Mikähän lienee syynä?

Tornikoskea

Tiistaina suuntasin sitten Hekkalankoskelle. Hieman kyllä hirvitti mennä tälle koskelle, sillä viime kesä oli harjusten suhteen todella huono. En onnistunut saamaan ainuttakaan mitallista harjusta koko vuonna ja monena iltana ei tuloksena ollut edes alamittaisiakaan. No hiljaisesti alkoi nytkin kalastus, mutta sitten pääsin todistamaan erittäin harvinaista näkyä Lestijoella: taimen jahtaamassa salakoita! Nopeasti vain tinseli siiman päähän ja eiköhän taimen tämän hyväksynytkin. Tosin mikään iso kala ei ollut, mutta n.40cm kuitenkin. Ja arvio oli silmämääräinen, kun kala onnistui itsensä rimpuilemaan hypyn jälkeen irti. No siitä sitten larvastelu jatkui ja alkoi tulostakin harjusten muodossa tulemaan. Illan saldoksi tuli lopulta 11 harjusta, joista kolme oli yli 30cm. Kuvassa on illan isoin, noin 37cm mittainen.

Eilen menin sitten käymään Perhonjoella. Karsintakilpailusta oli jäänyt varsin paljon hampaankoloon ja piti käydä kokeilemassa osaako kirjolohta enään kalastaa. Aloitin kalastuksen Markunkoskelta ja varsin vauhdikkaasti lähtikin homma käyntiin sillä ensimmäisen puolen tunnin aikana oli haavissa käynyt kolme kirjolohta ja yksi katkonut siimat. No onneksi tahti tästä hieman hiljeni, mutta kolmen tunnin piiskaamisen tulos oli kuitenkin kuusi pussitettua kirreä ja neljä karkuutusta. Kävin vielä Ojalankoskella heittelemässä parhaat ottipaikat lävitse ja tuloksen oli sielläkin yksi karkuutus. Erittäin mukava reissu, kun kalat olivat kunnolla otillaa. Myös kalojen antama vastus oli todella kova. Sai oikein kunnolla vääntää, vaikka eivät normaaleja annoskaloja isompia olleet.

Perhonjoen karsinta

Tässä tulis meikäläisen raporttia Perhonjoen Sm-karsinnasta.

Kilpailuhan käytiin Perhonjoella Mosalan-, Markun- ja Ojalankoskilla. Jokaisella koskella oli neljä poolia ja kaikilla koskilla kalastettaisiin yksi 1h20min jakso.

Menin Kaustiselle jo perjantai-iltana auttamaan mikaa kaiksisa mahdollisissa järjestelyissä. Paljonhan hommaa kisojen järjestämisessä on ollut ja Mika siitä on suurimman osan tehnyt ja me muut seuran jäsesnet olemme siinä "hieman olleet apuna", joten suuri kiitos siitä Mikalle ja tietysti muillekkin mukana olleille!

No lauantaina aamulla arpa heitti minut A-ryhmään, eli heti ensimmäisellä jaksolla pääsisi kalastamaan. Aloittaisin kalastukseni Ojalankosken poolista 5 eli niskapoolista.

Jakso 1, pooli 5, Ojalankoski

Aloitin kalastuksen aivan poolin alarajan vaudikkaimmasta virrasta, sillä suurin osa poolista oli varsin hidasta suvantoa. Toki tiesin suvannossa ja niskalla kaloja olevan, mutta ajattelin säästää sen myöhemmäksi jaksoa. Kalastusta takana reilut 20min kun ensimmäinen kille haavissa. Kauan kesti tämän ensimmäisen saaminen. Muutenkiin tuntui kalastus hirveältä säätämiseltä, eikä oikein saanut kunnon tuntumaan kalastukseen. Puolet jaksosta takana ja siirtyminen poolin ylärajalle. Täältä meilkein heti toinen kirjolohi ylös. Tähän sitten kalantulo loppuikin, vaikka muutama varovainen tärppi vielä olikin. Jaksosijoitukseni oli 4. Kalantulo oli ollut ennakoitua heikompaa. Ristolainen Ville vei A-ryhmän jakson itselleen 5 kirjolohella.

Valvoin tämän jälkeen Rääpysjärven Terhon kalastusta juuri kalastamallani poolilla. Hän onnistui yhden kirjolohen siitä saamaan.

Jakso 2, pooli 12, Markunkoski

Valvoin ennen kalastusjaksoani Ville Sandelinin kalastusta poolilla 10. Kolme kirjolohta oli todella hieno suoritus.

Pooli 12 oli ennakkoon mielestäni kilpailun paras pooli, mutta hieman pieleen meni... En saanut koko jaksona ainuttakaan kunnon tapahtumaa. Muutenkin edellisen jakson säätäminen tuntui jatkuvan. Ei vain saanut itsestään tarpeellista irti, jotta olisi saanut edes yhden kalan jaksolta. A-ryhmän toisen jakson vei nimiinsä Esa Pölkki 3:lla kalalla.

Jakso 3, pooli 2, Mosalankoski

Jälleen valvonta ennen kalastusta. Terhoa valvoin poolilla 4, mutta yhtä karkuutusta enempää tapahtumia ei hänellä ollut.

Oma kalastus alkoi tuntumaan tällä jaksolla jo "vanhalta tutulta" jä tämän totesi myös yksi kirjolohi. Enempää tapahtumia ei vain sitten siunaantunut. Vaikka tämä jakso oli mielestäni paras kilpailussa kalastamani, jäi tuleviin kisoihin runsaasti parannettavaa. Kolmanne A-ryhmän jakson otti itselleen jälleen Esa Pölkki, tosin nyt 2:lla kalalla.

Kilpailut ohi ja takki tyhjänä. Paremmin olisi pitänyt kalastaa,eli hyvänä kuolutuksena tämä jälleen toimi... Kilpailu oli kuitenki järjestelyjen puolelta onnitsunut ja paljon kiitosta saatiinkiin. Kaloja tuli kisassa yhteensä 74kpl, joka on hieman enemmän kuin viime vuonna. Mutta kalojen määrään joka kisoja varten istutettiin (n. 100/koski) oli tämä varsin hiljainen kilpailu. Itse odotin kisassa saatavan n.140-150 kalaa. Mutta toivottavasti ensi vuonna on jälleen kala hieman paremmalla syönnillä...:)

Paremmuus saatiin kuitenkin selville ja Villet kisan veivät:

Kilpailija / Jaksopisteet / Kalapisteet / Kaloja

1. Ristolainen Ville / 6 / 7760 / 8
2. Sandelin Ville / 8 / 4800 / 5
3. Vainio Ville / 9 / 5620 / 6
...
8. Kujala Kaj / 17 / 2840 / 3
...
12. Salmela Pauli / 21 / 2820 / 3
...
17. Rissanen Vesa / 27 / 2820 / 3
18. Rääpysjärvi Terho / 29 / 1760 / 2

Oma sijoitukseni ei tietenkään lähelläkään sitä mitä haeittiin, mutta leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä.

Omasta puolestani kiitokset kilpailijoille! Oli mukavaa jälleen hyvässä seurassa kilpailla!

Merikarvialla käsivarsia polttamassa

Viime viikonloppu, tai oikeammin lauantai ja sunnuntai tuli vietettyä Merikarvianjoella kalastellen. Lähdettiin Heikin kanssa lauantaina aamulla ajelmaan kohti Merikarviaa. Matkalta ei puuttunut jännitystä, sillä hieman ennen Närpiötä vastaan tulleesta rekan perävaunusta rikkoutui rengas juuri automme kohdalla. Seurauksena oli tästä se että autoon tuli lommo ja maaliakin vähän lähti, mutta tiellä pysyttiin. Pahemminkin olisi voinut käydä, sillä kun tilannetta tutkittiin tarkemmin, oli renkaan rikkoutuminen paukauttanut irti myös peltisen säilytyslaatikon perävaunun kyljestä ja joka oli vain niukasta mennyt automme ohitse. Säikähdyksellä siis selvittiin ja peltiä, sekä maalia löytyy kaupasta. Tästä matka jatkuikin sitten varsin rauhallisesti.

Itse kalastus Merikarvialla aloitettiin Lankosken luonnonuomasta, mutta ei tässä paria tuntia kauempaa viihdytty, sillä vettä oli uomassa todella vähän, eikä kaloja pahemmin näkynyt. Siirryttiin siitä sitten Puukoskelle jossa alkoikin tapahtua. Varsin nopeasti tuli kolme kirjolohta ylös.

Merikarvian kirbeli

Pian tämän jälkeen tapahtuikin varsin mielenkiintoinen tapahtuma: larvastelin normaalisti ja tein sitten kala/pohjan tartuttamiseksi normaalin vastaiskun, katkesi Orvikseni aivan kahvan yläreunasta. Hieman hölmistyneenä piti rannalle könytä asiaa ihmettelmään.

Orvis osina

Aivan kahvan yläreunan alta oli vapa mennyt poikki. Liimauksetkin tuossa oli päällä, joten valmistusvirheestä varmasti on kyse. Mutta aika huono tuuri tuntuu näiden 4-luokan vapojen kanssa olevan. Viime kesänä sai tapella Visionin kanssa ja nyt sitten tämä talvella ostamani kepukka hajoaa...

No mentiin siitä sitten vaihtmaan vapa autolle ja vaihdettiin koskeakin. Auto suunnattiin siellä sitten Stäävitkoskelle. Sieltä tulikin minulle yksi kirjolohi ja harjus ylös, sekä Heikille kaksi kirjoa.

Lopetettiin päivä vielä Holmankoskelle, jossa Heikki katkotti siimat kirjolohelle. Siitä olikin hyvä mennä majoitukseemme Eumerin fishing centeriin keräämään voimia sunnuntaiksi.

Aamulla syötiin aamupala, jonka jälkeen menin Holmankoskelle pariksi tunniksi onkimaan, Heikin vielä jäädessä nukkumaan. Saaliina oli yksi nätti harjus ja yksi kirjo.

Siitä sitten lähdin potkimaan Heikin ylös ja suunnattiin kohti Puukoskea. Tapahtumia alkoi heti olemaan mukavasti molemmilla ja pian oli meillä molemmilla käynyt kaksi kirjoa haavissa.

Heikki ja virkeä kirjolohi

Päivä käytiin lopettamassa Vaadit- ja Stäävitkoskilla josta tuli vielä pari kirjohta kotiin viemiseksi ja lisäksi Heikki sai mukavan kokoisen harjuksen. Pari kirjolohta onnistuin myös karkuuttamaan.

Onnistuin myös polttamaan käsivarteni reissussa varsin mukavasti, sillä kaksi päivää kalastusta auringonpaisteessa t-paidalla saa käsivarret oikein veikeän värisiksi. Nyt on onneksi jo kirvely alkanut helpottamaan... Erittäin mukava reissu oli muuten kyseessä ja varmaankin tulee merikarvialla uudestaankin vierailtua tulevaisuudessa.

Nyt viikonloppuna onkin sitten Perhonjoen sm-karsintakilpailu ja kovasti on koitettu saada kaikki tarvittavat asiat hoidettua. Hyvältä näyttää kaikin puoli. Vesitilanne tulee olemaan erinomainen, ellei lähipäiviksi luvattu sade kovin paljoa vettä nosta.

Ongella ja talkoissa

Eilen oltiin sitten perkkaamassa Perhonjoella Markunkosken rantoja karsintakilpailua varten. Veteen kaatuneita puita ja erinäisiä puskia rannoilta revittiin pois, mutta jäi noita sinne vielä muutama. Kaikista häiritsivimmät yksilöt on kuitenkin raivattu pois. Markunkoski on ehdottomasti kilpailun koskista monipuolisin ja tulee varmaan antamaan tasaisesti kalaa ihan viimeisille jaksoille asti.

Ennen talkoita kävin kalastamassa Ahvenlammella. Keli oli juuri sopiva lomailuun, eli auinkoa ja lämmintä piisasi. Kaloillehan tämä ei tietenkään sopinut. Ainoatakaan tapahtumaa ei minulla ollut. Siikoja näkyi pinnassa välillä melko reilusti, mutta niihinkään ei mitään kontaktia tullut. Muitakin kalastajia paikalla oli, mutta hiljaista oli myös muilla.

Viikonloppu tulee varmasti vietettyä kalassa, mutta suunta on vielä epävarma. Merikarvialle olisi ensisijainen suunnitelma mennä ja varakohteena olisi Halsuanjoki. no torstaina tuonkin pitäisi selvitä...

Ahvenlammella ja Lestijoella

Lauantaina 16.5. oli Ahvenlammella kauden avajaiset. Velipojan kanssa ei lähdetty heti siihen ruuhkaan joka aloituksessa oli, vaan odoteltiin että pahin ruuhka helpotti. Kalaa oli tullut aloituksesta vaihtelevasti. Osa porukkaa ei ollut saanut tärppiäkään, kun taas osa porukkaa oli lunastanut toisenkin luvan... No kalastus alkoi varsin räväkästi kun Heikki sai kirjolohen viidennellä heitollaan. No sitten oli aika kauan hiljaista, mitä nyt Heikillä kalat kävivät nykimässä. Itse vaihdoin taktiikkaa intterisiimasta ja liitseitä 5-uppoavaan ja boobyihin. Nopeasti tulikin tällä setillä yksi kirjo ylos ja toinen pääsi irti. Meikäläisen tapahtumat olivatkin yhtä tärppiä lukuun ottamatta siinä, mutta Heikki onnistui karkuuttamaan pari killeä vielä.

Viime viikolla olivat laittaneet Lestijokeenkin kalaa, joten pitihän sitä vuosilupa käydä lunastamassa ja suunnata kohti Niskankoskea. Reilun tunnin heittelyn tulos oli yksi kala mustalla liitsillä.

Tänään olisi vuorossa seuramme talkoot Perhonjoen Markunkoskella, joka on yksi karsintakilpailun koskista. Siistitään hieman rantoja ja ongitaan muutamia puita ylös joesta.

Flunssaista kalastusta ja kilpailua

Kesän ensimmäiset kipailut oli sitten tänä vuonna 10.5. Keuruun Valkeisella. Meikäläisen ensimmäiset pelkästään järvikisat. Mikä on kyllä hieman outoa, sillä sen verran monena vuonna on tullut kisoja kierrettyä. No tästähän on mukava lähteä näitäkin kilpailuja kiertämään. Ennen kuin kerron enempää kilpailuni kulusta, niin kerrotaan muita kuulumisia viikonlopulta. Perjantaina tulin erittäin ärsyttävään flunssaan. Ei niin että olisi kilpailemista estänyt, mutta jatkuva yskä ja nenän vuotaminen hieman häiritsivät. Perjantaina piti käydä ensimmäinen järvireissu heittämässä Ahvenlammella, kun sieltä olivat jäät sopivasti pois seilanneet, mutta se siirtyi lauantaiksi. Keli on sitten lauantaina todella kurja, sillä tuuli todella kovaa ja vettäkin ajoittain tuli. Kolmen tunnin luvan jaksoin rannalla palella, mutta yhtään kalaa ei rannalle asti tullut. Yksi siika irtosi buzzerista ja kaksi muuta kävi kopaisemassa. Pinnassakin näkyi muutama kala, kunhan tuuli välillä rauhoittui.


Reissun jännittävin anti oli ehdottomasti se kun saukko ui aivan vapani alitse. Ihmettelin ensin että meneepä siinä iso kala, mutta kunhan se päänsä käänsi niin saukkohan se siinä möllötti. Säikähti "hieman" kun tajusi, että joku hullu on tullut tällä ilmalla ongelle...

No nyt itse siihen Valkeisen karsintaan. En kovin suurin odotuksin kilpailuun lähtenyt, lähinnä vain harjoittelemaan tätä niin ihanaa järvikilpailua. Koko päivän tuuli todella kovaa ja se vaikeutti osaltaan kalastusta. Tai toi ainakin oman lisämausteensa... No ensimmäiselle jaksolle veneeseen kaveriksi Vainion Ville. Päätettiin lähteä lähtörannasta vasemmalla olevan niemen laidasta ja siitä sitten katsoa miten homma lähtee käyntiin. No hyvinhän se lähti, nimittäin neljännellä heitolla otti kirjolohi pinkkiin liitsiin ja tuli vielä haaviinkin. Hyvin alkoi kilpailut ja odotukset olikin varsin korkealla tämän jälkeen.No ei jatkunut kalastus vain yhtä hyvänä. Vaikka vaihdettiin paikkaa välillä ja kalastetiin sieltä mistä muutkin, ei tullut meikäläiselle enempää kontakteja kaloihin. Ville sai yhden pienen kirjon ja karkuutti toisen, joka tosin oli ulkoa kiinni... Sijoitus oli ryhmän toiseksi viimeinen, sillä kalaa oli noussut porukalle varsin hyvin Pirkkalaisen Jannen pitäessä keulaa kahdeksalla kalallaan.

Toinen jakso ja venekaveriksi Ilveksen Markku. Päätettiin lähteä aivan järven toisesta päästä jonne tuuli ei käynyt kovin kovana. Kellumista tyvessä n.15min ja paikan vaihto, kun tapahtumia ei tullut. Lähdettiin driftaamaan järven vastarannan suuntaisesti, niin että päästäisiin erään matallikon päältä lopulta kalastamaan. Ei kauaa ehditty heitellä kun pinkkiin blobiin otti kala. Nopeasti haaviin ja kalastusta jatkamaan. Taas hieman pidemmän aikaa hiljaista, mitä nyt Make sai kirjolohen boobyllä ja komean siian mustalla liitsillä. Päätettiin vetää uusi drifti samasta paikasta, koska tapahtumia oli kuitenkin. Aika kauan oli hiljaista, kunnes tultiin aivan matalinkon päälle, josta Make sai kirjolohen ja minä heti perään toisen. Pinkillä liitsillä jälleen. Taas jakso ohi eikä paljoa parannusta tullut... Ei ollut tapahtumiakaan enempää kuin nämä kaksi, joten ei nyt karkuutuksiakaan voisi syttää. Pirkkalainen taas jaksovoittoon seitsemällä kalalla.

Kolmas jakso ja venekaveriksi Hyvösen Kalle. Lähdettiin samoilta paikoilta kuin viime jaksolla. Penkan päältä tuli sitten tärppi joka haavissa paljastui siiaksi, joka oli päättänyt oranssin liitsin olevan kelpo välipalan. Siihen sitten tapahtumat jäivätkin, mitä nyt Kalle sai aivan loppuminuuteilla yhden kirjon. Ei taaskaan korkealle tuo kala riittänyt sillä Suomisen Jarkko vei jakson kuudella kalalla.

Loppujenlopuksi olin kilpailun viimeinen... Eipä nyt hurrata voi vaikka kaikilta jakosilta kalaa tulikin. Tyytyväinen olin kuitenkin siihen ettei hirvittävästi tullut sählättyä, mitä eniten pelkäsin, vaan varsin rauhallisesti tuli vedettyä kilpailu alusta asti. Kilpailu kaatui kuitenkin ehkä siihen, ettei kertaakaan tullut käytyä varsinaisella hotspotilla josta eniten kaloja kilpailun aikana tuli. Jotenkin sitä sai uskoteltua itselleen, että kyllä sitä kalaa muuallakin on... Kyllähän sitä oli, mutta ei tarpeeksi!

Kärkikolmikko oli kisassa seuraava:

1. Pirkkalainen
2. Suominen
3. Vasu

Tästä on kuitenkin mukava lähteä jatkamaan kisakautta ja kohti niitä kilpailuja joista OIKEASTI olen finaalipaikkaa hakemassa. Seuraava kilpailu onkin sitten edessä 30.5. oleva Perhonjoen kisa. Paljon on vielä hommaa ennenkuin tuo päivä koittaa!

Parin viikon päästä on ohjelmassa Antti Sorron heittokurssi, josta varmasti tulee uutta asiaa siimankäsittelyyn, joka varsinkin noiden kahdenkäden vermeiden osalta on meikäläisellä ollut aika retuperällä...

Kohti kisoja

Ensimmäiset västäräkit on muutama päivä sitten bongattu Kannuksessakin ja itselleni se tarkoittaa kesän alkamista. Kalastamaan vain ei ole päässyt niin paljoa kuin olisi toivonut, mutta vielähän tässä on kautta muutama kuukausi jäljellä...

Yhden reissun sumariakaan ehdin tekemään, mutta ei tuo ihmeempiä tarjonnut. Muutama pieni harjus oli saldona, mutta kyllä se vain oli mukavaa pitkästä aikaa joella olla. Kilpakausikin käynnistyy reilun viikon kuluttua Keuruun Valkeisella järjestettävällä kisalla. Täällä ovat lammet vielä tiukasti jäässä, joten treenamaan ei ole ollut mitään asiaa. Eli aika lailla kylmiltään joutuu kisaan lähtemään. Vaikka lieneekö tuolla kauheasti mitään vaikutusta. Kalastaa vain vanhasta muistista...

Tilailtiin tuossa Pejopen porukan kanssa hieman siimoja tuolta tacklebargains.comista. Itse otin Airflon Sixth Sense -upposiimoja fast- ja slow-intterit. Viime vuonna ostamani 3- ja 5-upot ovat toimineet sen verran hyvin, joten ei ollut vaikeuksia siimojen merkin suhteen. Eilen tarkistelin sitten vanhojen siimojen kuntoa ja laittelin uudet rullille. Mukavaa oli keloja pyöritellä käsissä ja haaveilla kesän reissuista.

Käväisin tässä päivällä ajelullakin tuossa jokivarressa. Jäät lähtivät Lestijoesta vasta viime sunnuntaina joten vielä on vettä joessa varsin paljon, vaikka onkin jo paljon laskenut. Veden korkeuden ovat huomanneet koskenlaskijat, sillä näitä sankareita oli Niskankoskella. Ei tuo kovin heikkohermoisten hommaa ole, sen verran vaikuttavat kuihut koskessa nimittäin on.

Meikäläistä ei tuonne saisi kirveelläkään

Kauden avausta odotellessa

Kevät valuu jo kohta huhtikuun puolelle, mutta vielä on kausi avaamatta. Ei vain ole vielä saanut aikaiseksi lähteä joelle. Mutta eiköhän asia tässä pian saada korjattua...

Onneksi on ollut paljon muuta puuhastelua harrastuksen parissa kuitenkin. Reilu viikko sitten oli Jarkko Suominen pitämässä seurallemme luentoa kilpaperhokalastuksesta ja varmasti kaikille paikallaolleille tuli ideoita miten parantaa omaa kalastustaan.

Kuten jo on useammassa muussakin blogissa porukka todennut, on kesän karsintapaikkojen arvonnat suoritettu. Itselleni oikeastaan arpa osui niin kuin olin odotellutkin, eli neljään kisaan paikka tupsahti.

Haapamäki, Valkeisjärvi
Kaustinen, Perhonjoki
Simo/Kemi, Simojoki ja Veitsiluoto
Utajärvi, Valkeinen

Nämä neljä kilpailua tulee kesällä sitten kierrettyä. Olen myös ensimmäisellä varasijalla Kuusikkolammen karsintaa, joten sinne myös todennäköisesti pääsisi, mutta en siihen pääse osallistumaan.

Kirjoittelin Harri Hytösen kilpaaperholla.nettiin pienen kisaennakon Perhonjoen kasinnasta, joten käykää lukaisemassa jos kiinnostaa...

Jokivarressa käymässä

Käytiin tuossa velipojan kanssa katselemassa Lestijoen koskien kuntoa näin kevättalvella. Ilman vapoja tosin, mutta kuitenkin. Tarkoituksena oli bongata kevään hätäisimmät sumukorennot, mutta eipä noita vielä jokivarressa vastaan tallustellut. Käytiin ensin katsomassa Sykäräisen alueen koskia, mutta tukevasti jäässä olivat kosket vielä. Ajeltiin siitä sitten Lestijärvelle ja Niskankorpeen, josta sulaa vettä kunnolla löytyikin. Kovasti vapakättä alkoi tuossa vaiheessa jo nykimään, mutta vielä pitää hieman malttaa odotella...


Harri Hytönen paljasti blogissaan värkänneensä kilpaperhokalastukseen keskittyvää sivustoa. Kilpaaperholla.net on vielä rakennusvaiheessa, mutta jotain sisältöä sivuilta kuitenkin löytyy. Pakko on Harrille ideasta hattua nostaa ja toivottavasti saadaan tästä hieno uusi perhokalastussivusto!

Kevät tulee kohisten...

...tai ainakin melkein. On jo maaliskuun alku mukavasti takana ja kovasti syyhyttäisi kalaan. Sumukorennot alkavat kohta täällä Lestijokivarressakin kunnolla lentelemään ja Raivioon pitäisi lähteä katsomaan ovatko harjukset hereillä talven jäljiltä. Nopeasti tuntuvat aina nämä vuoden ensimmäiset kuukaudet kuluvan.

Tässä on tauko kirjoittelusta taas ollut, mutta lupaan (taas) parantaa tapani. Perhoja on tullut sidoskeltua varsin leppoisaan tahtiin, eikä enään oikeastaan tarvitse rasioissa isompia tyhjiä paikkoja katsella. Lohiperhot ovat ainoa poikkeus, sillä niitä en ole koko talvena sitonut. No eiköhän tässä sitten kun taas innostuu...

Tosiaan kevät tulee kovalla vauhdilla ja ei paljoa tarvitse miettiä mitä kesällä tehdä, sillä niin paljon alkaa olemaan kisoja ja reissuja tiedossa heti toukokuun alusta alkaen. Mutta mukavaahan se vain on.

Kuukauden loppupuoli tulee varmaan jahdattua noita sumareilla ruokailevia kaloja, mutta on hieman toisenlaistakin aktiviteettia luvassa, kun Suomisen Jarkko tulee seurallemme luennoimaan kilpaperhokalastuksesta. Tilaisuuteen ovat toki muutkin tervetulleita, ilmoittautumisohjeet ja tarkemmat tiedot löytyvät Perhonjokilaakson perhokalastajien blogista.

Liitsitehdas pyörii...

On tullut tässä viime päivinä täydennettyä liitsirasioita oikein urakalla. Näitä juotikasjäljitelmiä kun tuppaa kesällä kirjolohen kalastuksessa tarvitsemaan. Sitomiani perhoja olen painottanut volframikuulilla ja lyijylangalla, mutta olen sitonut myös pelkällä messinkikuulalla painoitettuja liitsejä järvikalastukseen. Ompahan blobeja ja boobyjäkin tullut muutamia sidottua. Paljon olisi silti vielä liitsejä sidottavana, ettei tarvitse kesällä sitten kalastusaikaa käyttää niiden sitomiseen...

Komeat on juotikkaiden värit!

Järviliitsit, boobyt ja blobit.

Edellisessä viestissäni mainitsemat Orviksen vavatkin tulivat postissa viime perjantaina. Mukavan oloisia ja keveitä kepukoita tuntuivat olevan. Heittämistä en ole vielä kokeillut, mutta eiköhän tässä testiheitotkin tule kohtapuoliin tehtyä...

Paljon linkkejä ja vapakin myytävänä

Pitihän taas hieman linkkilistaa tuossa sivun oikeassa laidassa päivitellä. Ensimmäisenä tuli jo tuossa edellisessä kirjoituksessani mainitsemani galleria, johon varmasti tulee kuvia vähitellen lisältyä.

Toisena uutena onkin Pejopen blogi, jota ylläpidän seuramme tapahtumien ja uutisten välittämiseksi seuran jäsenille.

Sitten vuorossa Juha Penttisen blogi. Ollut pystyssä jo jonkin aikaa, mutta vasta äskettäin sen onnistuin löytämään. Valoittaa mukavasti itselleni ainakin todella hämärän peitossa olevaa bambuvavan rakennusta. Todella mielenkiintoista luettavaa!

Seuramme järjestämän SM-karsintakilpailun sivutkin on nyt julkisetettu ja kilpailuun aikoville (ja muillekkin!) sieltä löytyy mukavasti informaatiota, jota tullaan vielä tässä talven aikana päivittelemään.

Heitin vielä pari ulkomaistakin linkkiä listalle, nimittän Skotlannin MM-kisojen, sekä Iain Barrin sivujen linkit. Iainin sivuilta löytyy hieman tietoa englantilaisista järviperhoista, sekä muuta aiheeseen liittyvää.

Tuossahan noita linkkejä taas oli. Tilasin tuossa viime viikolla Glasgow Angling Centrestä kaksi Orviksen Western2 vapaa. #4 10' Harjukselle ja #6 10' kirjolohelle ja järvikalastukseen. Hinnat oli mielestäni kohdillaan johtuen punnan pudonnesta arvosta euroon nähden. Hintaa näille kahdelle vavalle postikulujen kanssa tuli n. 250€.

Vielä olisi muuten myynnissä kesällä minulle harmaita hiuksia aiheuttanut Visionin GTfour #4 9'6. Molemmat kärki- ja keskiosa vaihdettiin takuuseen viimeksi, eikä maahantuojan mukaan pitäisi ongelmaa katkeamisen kanssa enään olla. Ottakaahan yhteyttä jos kiinnostusta on.

Galleria

Eilen oli pojat Perhonjokilaakson perhokalastajien sidontaillassa sitä mieltä, etten päivittele blogiani tarpeeksi usein... No tässä olisi heti uutta juttua! :D

Tosin nyt kuvien muodossa. Poimin joitain kuvia menneen kesän reissuilta ja laitoin ne omaan galleriaan. Käykäähän vilkaisemassa. Tässä voisi alkaa taas vähitellen erittelemään viime kesän parhaat perhotkin tänne blogini lukijoiden ihmeteltäväksi. Eipä siellä mitään uutta (taaskaan) ole, mutta tuleepahan sitä kaivattua päivitystä blogiin....

Kausi 2008, osa 2

Kesäkuun 28. piti olla Pyhäjoella karsinta, mutta kuten jo aikaisemmassa kirjoituksessa totesin, jouduttiin se perumaan vesitilanteen takia. Päätös oli varmasti järjestäjille vaikea, mutta täysin oikea. Pyhäjoki on kuitenkin sen kokoinen joki, joka vaatii paljon kahlausta kalojen löytämiseksi, eikä se olisi todellakaan ollut tuossa vedenkorkeudessa turvallista. No kisan peruuntuminen toikin sitten yhden lisäreissun Lestijoelle. Tornikoskelle suunnistin ja reissusta tulikin kesän paras reissuni Lestijoelle. Sain muutamassa tunnissa pieneltä alueelta 15 harjusta, joista viisi oli yli 30senttisiä. Harvinaista herkkua Lestijoella.

Heinäkuun ensimmäinen viikonloppu olikin sitten omistettu Huopanan karsinnalle. Rennoin mielin saatoin kilpailuun lähteä, olihan finaalipaikka jo varmistettu. Tietenkin täysillä kilpailuun lähdettiin, mukaan, mutta kalat eivät vain olleet samaa mieltä, sillä kilpailu oli todella vähäkalainen. Itse sain kilpailussa kalaa kahdelta jaksolta viidestä. Kaksi harjusta ja molemmat pintureilla, mutta tämä riittikin sitten kilpailussa 3. sijaan! Oli kyllä todella mielenkiintoista. Kun vielä Suomisen Jarkon kanssa voitettiin varsinaisen karsinnan ohessa järjestetty joukkuekilpailu, oli viikonloppu aika täydellinen.

Tästä kausi jatkuikin sitten seuraavana viikonloppuna Kuhmossa. Lentuankoskelle suunnattua reissua oli suunniteltu jo useampi kuukausi, joten mukava reissu olisi tiedossa. Viikonloppu meni mukavasti tutustuessa uuteen paikkaan ja nauttien hyvästä seurasta. Kalaa tuli ihan mukavasti, sillä harjuksia varsinkin tuntuivat perhot miellyttävän. Useamman yli 40cm onnistuin perhoilla saamaan, sekä paljon pienempiä. Pajakkakoskellakin Kuhmon keskustassa käytiin muutama tunti heittelemässä, josta myös harjuksia tuli, sekä yksi kiloinen säyne.

Heinäkuun ja oikeastaan koko kauden odotetuin reissu oli tietenkin edessä 20. päivä, kun isän kanssa lähdettiin kohti Utsjokea. Viikko Tenolla kalastellen on kyllä aina odottamisen arvoinen. Tämän vuoden reissu oli paria pientä takaiskua lukuun ottamatta todella onnistunut. Itse sain rannalta heitellen kaksi tittiä, sekä ennätysharjukseni jolla mittaa oli 47cm. Isällä oli jopa onnistuneempi reissu, sillä hän onnistui samaan soutamalla 12kg lohen. Useampi vuosi oli mennyt edellisestä yli kympin kalasta. Vettä joessa oli paljon ja sääskiä ihan tarpeeksi, mutta mukavaa oli!

Elokuu olikin sitten aika tiukasti valmistautumista sekä henkilökohtaiseen että joukkuefinaaleihin. Reissuja tuli heitettyä Lestijoelle, mutta kalat tuntuivat olevan hieman kateissa, vaikka ei tyhjiä reissuja tullutkaan. Onnistuin saamaan myös kesän ainoan kirjoloheni Lestijoesta yhdellä noista reissuista. Kummasti tuntuivat tänä vuonna Lestijoen kirjot minua kartelleen.

Elokuun viimeinen viikonloppu taisteltiin Suomenmestaruudesta sitten Kuusamossa. Tosin omat kilpailut menivät todella huonosti. Joella onnistuin mielestäni yhdellä jaksolla kolmesta hyvin, mutta kaksi muuta eivät menneet aivan niin hyvin kuin olisin toivonut. Kalaa en vain onnistunut (tarpeeksi) saamaan. Järviosuudet tuli sitten mokattua kunnolla. Muutama varovainen tärppi ja siinä se olikin. Opetteluksi meni tämä reissu, mutta ainahan kokemus on hyvästä. Sijoitus oli muuten 36.

Heti seuraavana viikonloppuna olikin sitten joukkuekilpailun vuoro. Kaitsun ja Vesan Kanssa lähdettiin mitalia hakemaan, mutta eihän siitä mitään tullut. Omani ja Vesan tapahtumat jäivät muutamiin varovaisiin tärppeihin ja kun Kaitsu keskittyi karkuuttelemaan kaloja, niin sijoitus oli jossain joukon hännillä. Yhteistuumin päätettiin nousta pohjalta ensi vuonna!

Tähän kausi päättyi omalta osaltani, sillä paljolti nämä kaksi kisaa veivät intoa pois lopun syksyn kalastukselta. Suunnitelmia oli kyllä meritaimenreissusta ja parista järvireissusta tehty, mutta jäivät toteutumatta. No tässä oli nyt sitten kausi kirjoitettuna. Laitan kuvakoosteenkin kunhan saan sen vain tehtyä!