Merikarvialla käsivarsia polttamassa

Viime viikonloppu, tai oikeammin lauantai ja sunnuntai tuli vietettyä Merikarvianjoella kalastellen. Lähdettiin Heikin kanssa lauantaina aamulla ajelmaan kohti Merikarviaa. Matkalta ei puuttunut jännitystä, sillä hieman ennen Närpiötä vastaan tulleesta rekan perävaunusta rikkoutui rengas juuri automme kohdalla. Seurauksena oli tästä se että autoon tuli lommo ja maaliakin vähän lähti, mutta tiellä pysyttiin. Pahemminkin olisi voinut käydä, sillä kun tilannetta tutkittiin tarkemmin, oli renkaan rikkoutuminen paukauttanut irti myös peltisen säilytyslaatikon perävaunun kyljestä ja joka oli vain niukasta mennyt automme ohitse. Säikähdyksellä siis selvittiin ja peltiä, sekä maalia löytyy kaupasta. Tästä matka jatkuikin sitten varsin rauhallisesti.

Itse kalastus Merikarvialla aloitettiin Lankosken luonnonuomasta, mutta ei tässä paria tuntia kauempaa viihdytty, sillä vettä oli uomassa todella vähän, eikä kaloja pahemmin näkynyt. Siirryttiin siitä sitten Puukoskelle jossa alkoikin tapahtua. Varsin nopeasti tuli kolme kirjolohta ylös.

Merikarvian kirbeli

Pian tämän jälkeen tapahtuikin varsin mielenkiintoinen tapahtuma: larvastelin normaalisti ja tein sitten kala/pohjan tartuttamiseksi normaalin vastaiskun, katkesi Orvikseni aivan kahvan yläreunasta. Hieman hölmistyneenä piti rannalle könytä asiaa ihmettelmään.

Orvis osina

Aivan kahvan yläreunan alta oli vapa mennyt poikki. Liimauksetkin tuossa oli päällä, joten valmistusvirheestä varmasti on kyse. Mutta aika huono tuuri tuntuu näiden 4-luokan vapojen kanssa olevan. Viime kesänä sai tapella Visionin kanssa ja nyt sitten tämä talvella ostamani kepukka hajoaa...

No mentiin siitä sitten vaihtmaan vapa autolle ja vaihdettiin koskeakin. Auto suunnattiin siellä sitten Stäävitkoskelle. Sieltä tulikin minulle yksi kirjolohi ja harjus ylös, sekä Heikille kaksi kirjoa.

Lopetettiin päivä vielä Holmankoskelle, jossa Heikki katkotti siimat kirjolohelle. Siitä olikin hyvä mennä majoitukseemme Eumerin fishing centeriin keräämään voimia sunnuntaiksi.

Aamulla syötiin aamupala, jonka jälkeen menin Holmankoskelle pariksi tunniksi onkimaan, Heikin vielä jäädessä nukkumaan. Saaliina oli yksi nätti harjus ja yksi kirjo.

Siitä sitten lähdin potkimaan Heikin ylös ja suunnattiin kohti Puukoskea. Tapahtumia alkoi heti olemaan mukavasti molemmilla ja pian oli meillä molemmilla käynyt kaksi kirjoa haavissa.

Heikki ja virkeä kirjolohi

Päivä käytiin lopettamassa Vaadit- ja Stäävitkoskilla josta tuli vielä pari kirjohta kotiin viemiseksi ja lisäksi Heikki sai mukavan kokoisen harjuksen. Pari kirjolohta onnistuin myös karkuuttamaan.

Onnistuin myös polttamaan käsivarteni reissussa varsin mukavasti, sillä kaksi päivää kalastusta auringonpaisteessa t-paidalla saa käsivarret oikein veikeän värisiksi. Nyt on onneksi jo kirvely alkanut helpottamaan... Erittäin mukava reissu oli muuten kyseessä ja varmaankin tulee merikarvialla uudestaankin vierailtua tulevaisuudessa.

Nyt viikonloppuna onkin sitten Perhonjoen sm-karsintakilpailu ja kovasti on koitettu saada kaikki tarvittavat asiat hoidettua. Hyvältä näyttää kaikin puoli. Vesitilanne tulee olemaan erinomainen, ellei lähipäiviksi luvattu sade kovin paljoa vettä nosta.

Ongella ja talkoissa

Eilen oltiin sitten perkkaamassa Perhonjoella Markunkosken rantoja karsintakilpailua varten. Veteen kaatuneita puita ja erinäisiä puskia rannoilta revittiin pois, mutta jäi noita sinne vielä muutama. Kaikista häiritsivimmät yksilöt on kuitenkin raivattu pois. Markunkoski on ehdottomasti kilpailun koskista monipuolisin ja tulee varmaan antamaan tasaisesti kalaa ihan viimeisille jaksoille asti.

Ennen talkoita kävin kalastamassa Ahvenlammella. Keli oli juuri sopiva lomailuun, eli auinkoa ja lämmintä piisasi. Kaloillehan tämä ei tietenkään sopinut. Ainoatakaan tapahtumaa ei minulla ollut. Siikoja näkyi pinnassa välillä melko reilusti, mutta niihinkään ei mitään kontaktia tullut. Muitakin kalastajia paikalla oli, mutta hiljaista oli myös muilla.

Viikonloppu tulee varmasti vietettyä kalassa, mutta suunta on vielä epävarma. Merikarvialle olisi ensisijainen suunnitelma mennä ja varakohteena olisi Halsuanjoki. no torstaina tuonkin pitäisi selvitä...

Ahvenlammella ja Lestijoella

Lauantaina 16.5. oli Ahvenlammella kauden avajaiset. Velipojan kanssa ei lähdetty heti siihen ruuhkaan joka aloituksessa oli, vaan odoteltiin että pahin ruuhka helpotti. Kalaa oli tullut aloituksesta vaihtelevasti. Osa porukkaa ei ollut saanut tärppiäkään, kun taas osa porukkaa oli lunastanut toisenkin luvan... No kalastus alkoi varsin räväkästi kun Heikki sai kirjolohen viidennellä heitollaan. No sitten oli aika kauan hiljaista, mitä nyt Heikillä kalat kävivät nykimässä. Itse vaihdoin taktiikkaa intterisiimasta ja liitseitä 5-uppoavaan ja boobyihin. Nopeasti tulikin tällä setillä yksi kirjo ylos ja toinen pääsi irti. Meikäläisen tapahtumat olivatkin yhtä tärppiä lukuun ottamatta siinä, mutta Heikki onnistui karkuuttamaan pari killeä vielä.

Viime viikolla olivat laittaneet Lestijokeenkin kalaa, joten pitihän sitä vuosilupa käydä lunastamassa ja suunnata kohti Niskankoskea. Reilun tunnin heittelyn tulos oli yksi kala mustalla liitsillä.

Tänään olisi vuorossa seuramme talkoot Perhonjoen Markunkoskella, joka on yksi karsintakilpailun koskista. Siistitään hieman rantoja ja ongitaan muutamia puita ylös joesta.

Flunssaista kalastusta ja kilpailua

Kesän ensimmäiset kipailut oli sitten tänä vuonna 10.5. Keuruun Valkeisella. Meikäläisen ensimmäiset pelkästään järvikisat. Mikä on kyllä hieman outoa, sillä sen verran monena vuonna on tullut kisoja kierrettyä. No tästähän on mukava lähteä näitäkin kilpailuja kiertämään. Ennen kuin kerron enempää kilpailuni kulusta, niin kerrotaan muita kuulumisia viikonlopulta. Perjantaina tulin erittäin ärsyttävään flunssaan. Ei niin että olisi kilpailemista estänyt, mutta jatkuva yskä ja nenän vuotaminen hieman häiritsivät. Perjantaina piti käydä ensimmäinen järvireissu heittämässä Ahvenlammella, kun sieltä olivat jäät sopivasti pois seilanneet, mutta se siirtyi lauantaiksi. Keli on sitten lauantaina todella kurja, sillä tuuli todella kovaa ja vettäkin ajoittain tuli. Kolmen tunnin luvan jaksoin rannalla palella, mutta yhtään kalaa ei rannalle asti tullut. Yksi siika irtosi buzzerista ja kaksi muuta kävi kopaisemassa. Pinnassakin näkyi muutama kala, kunhan tuuli välillä rauhoittui.


Reissun jännittävin anti oli ehdottomasti se kun saukko ui aivan vapani alitse. Ihmettelin ensin että meneepä siinä iso kala, mutta kunhan se päänsä käänsi niin saukkohan se siinä möllötti. Säikähti "hieman" kun tajusi, että joku hullu on tullut tällä ilmalla ongelle...

No nyt itse siihen Valkeisen karsintaan. En kovin suurin odotuksin kilpailuun lähtenyt, lähinnä vain harjoittelemaan tätä niin ihanaa järvikilpailua. Koko päivän tuuli todella kovaa ja se vaikeutti osaltaan kalastusta. Tai toi ainakin oman lisämausteensa... No ensimmäiselle jaksolle veneeseen kaveriksi Vainion Ville. Päätettiin lähteä lähtörannasta vasemmalla olevan niemen laidasta ja siitä sitten katsoa miten homma lähtee käyntiin. No hyvinhän se lähti, nimittäin neljännellä heitolla otti kirjolohi pinkkiin liitsiin ja tuli vielä haaviinkin. Hyvin alkoi kilpailut ja odotukset olikin varsin korkealla tämän jälkeen.No ei jatkunut kalastus vain yhtä hyvänä. Vaikka vaihdettiin paikkaa välillä ja kalastetiin sieltä mistä muutkin, ei tullut meikäläiselle enempää kontakteja kaloihin. Ville sai yhden pienen kirjon ja karkuutti toisen, joka tosin oli ulkoa kiinni... Sijoitus oli ryhmän toiseksi viimeinen, sillä kalaa oli noussut porukalle varsin hyvin Pirkkalaisen Jannen pitäessä keulaa kahdeksalla kalallaan.

Toinen jakso ja venekaveriksi Ilveksen Markku. Päätettiin lähteä aivan järven toisesta päästä jonne tuuli ei käynyt kovin kovana. Kellumista tyvessä n.15min ja paikan vaihto, kun tapahtumia ei tullut. Lähdettiin driftaamaan järven vastarannan suuntaisesti, niin että päästäisiin erään matallikon päältä lopulta kalastamaan. Ei kauaa ehditty heitellä kun pinkkiin blobiin otti kala. Nopeasti haaviin ja kalastusta jatkamaan. Taas hieman pidemmän aikaa hiljaista, mitä nyt Make sai kirjolohen boobyllä ja komean siian mustalla liitsillä. Päätettiin vetää uusi drifti samasta paikasta, koska tapahtumia oli kuitenkin. Aika kauan oli hiljaista, kunnes tultiin aivan matalinkon päälle, josta Make sai kirjolohen ja minä heti perään toisen. Pinkillä liitsillä jälleen. Taas jakso ohi eikä paljoa parannusta tullut... Ei ollut tapahtumiakaan enempää kuin nämä kaksi, joten ei nyt karkuutuksiakaan voisi syttää. Pirkkalainen taas jaksovoittoon seitsemällä kalalla.

Kolmas jakso ja venekaveriksi Hyvösen Kalle. Lähdettiin samoilta paikoilta kuin viime jaksolla. Penkan päältä tuli sitten tärppi joka haavissa paljastui siiaksi, joka oli päättänyt oranssin liitsin olevan kelpo välipalan. Siihen sitten tapahtumat jäivätkin, mitä nyt Kalle sai aivan loppuminuuteilla yhden kirjon. Ei taaskaan korkealle tuo kala riittänyt sillä Suomisen Jarkko vei jakson kuudella kalalla.

Loppujenlopuksi olin kilpailun viimeinen... Eipä nyt hurrata voi vaikka kaikilta jakosilta kalaa tulikin. Tyytyväinen olin kuitenkin siihen ettei hirvittävästi tullut sählättyä, mitä eniten pelkäsin, vaan varsin rauhallisesti tuli vedettyä kilpailu alusta asti. Kilpailu kaatui kuitenkin ehkä siihen, ettei kertaakaan tullut käytyä varsinaisella hotspotilla josta eniten kaloja kilpailun aikana tuli. Jotenkin sitä sai uskoteltua itselleen, että kyllä sitä kalaa muuallakin on... Kyllähän sitä oli, mutta ei tarpeeksi!

Kärkikolmikko oli kisassa seuraava:

1. Pirkkalainen
2. Suominen
3. Vasu

Tästä on kuitenkin mukava lähteä jatkamaan kisakautta ja kohti niitä kilpailuja joista OIKEASTI olen finaalipaikkaa hakemassa. Seuraava kilpailu onkin sitten edessä 30.5. oleva Perhonjoen kisa. Paljon on vielä hommaa ennenkuin tuo päivä koittaa!

Parin viikon päästä on ohjelmassa Antti Sorron heittokurssi, josta varmasti tulee uutta asiaa siimankäsittelyyn, joka varsinkin noiden kahdenkäden vermeiden osalta on meikäläisellä ollut aika retuperällä...

Kohti kisoja

Ensimmäiset västäräkit on muutama päivä sitten bongattu Kannuksessakin ja itselleni se tarkoittaa kesän alkamista. Kalastamaan vain ei ole päässyt niin paljoa kuin olisi toivonut, mutta vielähän tässä on kautta muutama kuukausi jäljellä...

Yhden reissun sumariakaan ehdin tekemään, mutta ei tuo ihmeempiä tarjonnut. Muutama pieni harjus oli saldona, mutta kyllä se vain oli mukavaa pitkästä aikaa joella olla. Kilpakausikin käynnistyy reilun viikon kuluttua Keuruun Valkeisella järjestettävällä kisalla. Täällä ovat lammet vielä tiukasti jäässä, joten treenamaan ei ole ollut mitään asiaa. Eli aika lailla kylmiltään joutuu kisaan lähtemään. Vaikka lieneekö tuolla kauheasti mitään vaikutusta. Kalastaa vain vanhasta muistista...

Tilailtiin tuossa Pejopen porukan kanssa hieman siimoja tuolta tacklebargains.comista. Itse otin Airflon Sixth Sense -upposiimoja fast- ja slow-intterit. Viime vuonna ostamani 3- ja 5-upot ovat toimineet sen verran hyvin, joten ei ollut vaikeuksia siimojen merkin suhteen. Eilen tarkistelin sitten vanhojen siimojen kuntoa ja laittelin uudet rullille. Mukavaa oli keloja pyöritellä käsissä ja haaveilla kesän reissuista.

Käväisin tässä päivällä ajelullakin tuossa jokivarressa. Jäät lähtivät Lestijoesta vasta viime sunnuntaina joten vielä on vettä joessa varsin paljon, vaikka onkin jo paljon laskenut. Veden korkeuden ovat huomanneet koskenlaskijat, sillä näitä sankareita oli Niskankoskella. Ei tuo kovin heikkohermoisten hommaa ole, sen verran vaikuttavat kuihut koskessa nimittäin on.

Meikäläistä ei tuonne saisi kirveelläkään