Kesän huippuhetkiä Tenolla

Viikko Tenolla on nyt takana ja jälleen kerran reissu tarjosi lukuisia elämyksiä, joita kelpaa talven pimeimpinä hetkinä muistella. Matkaan isän kanssa lähdettiin sunnuntaina 20.7. Matka ei ihan ongelmitta sujunut, vaan autosta hajosi laturi noin 80km ennen Utsjokea. No perille päästiin kunhan oltiin hälytetty avuksi Utsjoella asuva isäni eno, jonka luona myös majoituimme viikon. Kalastuksen keskitimme perinteiseen tapaan Yläkönkään alapuolisille alueille. Minä rannalta ja isä veneestä.

Maanantaina menein kalastamaan Kuoppilaskoskelle, josta muutamalla ensimmäisellä laskulla kävi titti hyppimässä siiman ylitse. Laitoin välillä pinturit kehiin ja sainkin kaksi kalaa nousemaan, vaan en tarttumaan. Mukavaa hommaa tuo pinturointi. Muita tapahtumia ei sitten ollutkaan. Samoin isällä, hiljaista oli ollut.

Tiistaina sää oli sateinen ja välillä vettä tuli todella reilusti. Päivällä kävin kalastamassa harjusta Kuoppilaskosken yläpuolella ja eiköhän sieltä vain noussutkin yksi komea harjus:

Helppo on tällaisen harjuksen kanssa hymyillä! (kuva: Matti Salmela)

Mittaa kalalla oli 47cm ja ennätys parani muutamalla sentillä. Oli kieltämättä upein harjus joska olen ksokaan nähnyt. Illalla jatkoin lohen kalastusta Kuoppilaskoskessa, mutta iman havaintoa kaloista. En kovinkaan kauaa viitsinyt illalla joella olla, sillä vettä tuli todella paljoan ja ainoasta mukanani olevasta ampupäästä hajosi kärkilenkki... Hilajaista oli yöllä ollut isälläkin.

Keskiviikkona vesisateet jatkuivat ja vesi joessa nousi ja otti väriä aika reiluti. Näkösyvyttä ei tainnut olla metriäkään. Illalla alkoi vielä tuulemaan todella kovaa, eikä kalastuksesta tullut mitään. Isä sai Heikkisen Eskon kanssa titin.

Torstaina oli vesi huipussaan ja vajaan metrn oli noussut vesi sateiden ansiosta. Kalakin lähti liikkeelle. Vaihdoin kalastukseni Kuusiniemenlaitaan, jossa isä oli soutanut. Ei kauaa ehtinyt perhoa heittiä, kun huomasin isän seisovan veneessään: Kala kiinni! Kauan aikaa hän kalaa väsytti ja vajaan kilometrin ottipaikan alapuolella sai kalan koukattua veneeseen. Punnituksessa painoa kalalle tuli 12kg. Perhoonhan kala otti. 2/0 Sirrikka petti hieman väriä ottaneen kalan.

Isällä sen verran kädet tärisi, ettei hymy oikein irronnut.

Vaihdoin itse perhoa hieman vastaavaan ja eiköhän vain titti ottanut perhoon kiinni! Lyhyt väsytys ja kala rannalle. En pahemmin ollut luottanut mahdollisuuksiini saada rannalta kalaa, mutta näemmä vahinkoja sattuu. Painoa kalalla oli reilut kaksi kiloa ja perhona toimi Kuusikiloinen. Tämän jälkeen ei pahemmin heittelemään enään kiirettä ollut, joten rannalla tuli hieman istuskeltua ja sen jälkeen suuntasin nukkumaan.

Komea se tuo kirkas titti on!

Perjantaina lähdin jo aamusta kymmenen aikoihin heittämään perhoa Kuusiniemenlaitaan. Olin tehnyt laskusta reilut puolet, kun ajattelin vaihtaa perhoa hieman isompaan. Muutama heitto ja varovainen tärppi aivan rannan vierestä. Titti jälleen kiinni. Nyt oli vain kyseesä hieman pienempi yksilö, joka tuli mukisematta rantaan. Aika epätödellinen tunne kyllä kieltämättä oli. Ottipelinä toimi nimetön musta karvasiipinen perho leveällä oransilla kierteellä.

Illalle otin itselleni luvan, mutta isälle oli tullut "kiintiö" jo täyteen ja hän tyytyi katselemaan rannalta. Ei omasta kalastuskesta tahtonut oikein tulla myöskään paljoa mitään, sillä sen verran komeita kaloja rannalle venemiehet toivat näytille. 14kg, 15kg ja 7kg kojamot kävivät näytillä. Oli hieman pelottavaa nähdä minkälaisia mörköjä joessa liikkui... Oman kalastuksen tuloksena oli yksi varovainen tärppi, joka ei kuitenkaan sen kummempaa toimenpidettä aiheuttanut.

Soutumiesten 15kg. Minkälainen tuo olisi rannalta pideltynä...?

Esko ja 7kg lohta

Lauanataina olikin edessä mökin siivous ja sunnuntaina lähtisimme ajamaan kohti etelää. Kävimme vielä lauantaina katsomassa rannassa, josko kalaa porukka saisi. Ja saihan sieltä Kuusiniemenlaidasta rantamies 9kg kalan... Joten on niihin isoihin myös rannalta mahdollisuus.

Kaksi ottiperhoa: Sirrikka ja Kuusikiloinen.

Viikko Tenolla oli taas kerran erittäin hieno. En paljoa perhoja vedessä liottanut, vaan enimmäkseen istuskelin rannalla ja nautin siitä ainutlatuisesta kiireettömyydestä, jonka olen kokenut vain tuolla Tenon rannalla istuskellessa. Kalastuksen vähyyteen nähden nuo kaksi tittiä olivat minulle todella iso yllätys. Isälle reissu oli myös todella onnistunut. Edellisestä yli kympin kalasta oli kulunut jo hieman aikaa, mutta nyt nasahti taas kunnolla. Ensi vuonna tulee varmasti suunnattua kohti pohjoista. Sen verran lahjakkaasti on Teno meikäläisen lumonnut.

Itkeä vai nauraa?

Kyllä syö miestä. Alkaa tympäisemään nämä jatkuvat vaparikot. Olin tänään hieman ottamassa tuntumaa kahdenkäden välineisiin Lestijoella. Sunnuntaina on tarkoitus kohti Utsjokea lähteä, eikä ihan kylmiltään viitsi mennä Tenolle heittimään. No, hieman ehdin jo alaheittoon totuttautua, kunnes aloitin takurin treenaamisen. Perho toisella heitolla kiinni johonkin ja etuheitossa vapa sanoikin naps... Viime lauantaina katkesi Kuhmossa 6-luokan 9' keppi. Kesän aikana on mennyt se jo aikaisemmissa kirjoituksissa mainittu 4-luokan vapa kolmesti poikki.

Kaikkia katkenneita vapoja yhdistää merkki: Vision. Ja mallihan oli kaikissa GTfour. Nuo molemmat kevyet vavat ovat olleet tämän vuoden ostoksia, mutta tänään katkennut 10-luokan 14' on ollut reilut kaksi vuotta käytössä. Ja on muuten ollut vähällä käytöllä: varmaankin kymmenisen kalastuspäivää on yhteensä tullut.

Kaikki vavat ovat olleen hyvällä pidolla ja muutenkin aika varovainen niiden kanssa olen ollut, eikä tapoihin kuulu pahemmin vapoja muuten katkoa... Ei ole mukava kalastaa, kun ei voi välineisiinsä luottaa. Kaikki kaapista löytyvät vavat ovat Visionia juurikin sen vuoksi, että ne ovat kestäneet hyvin, ovat edulliasia ja sopivat käyttötarkoituksiini hyvin. Ennen tätä kesää olen saanut vain kaksi vapaa poikki. Ei näin huonoa tuuria voi olla...Eihän?

Kalassa Kuhmossa, uusia varusteita (taas...)

Tuli viime viikonloppu vietettyä Kuhmossa Lentuankoskella. Mukana reissussa olivat Juha ja Hessu. Kalastukseen ei pelkästään keskitytty, vaan tarkoitus oli reissulla hieman rentoutua ja ottaa etäisyyttä arkeen. Perjanataina kun päivällä koskelle päästii, piti tietenkin kalaan heti päästä. Itse ainoana perhomiehenä, Hessun ja Juhan heitellessä uistinta. Saalis oli aika vaisu ensimmäisen illan osalta, sillä itse sain alamittaisia taimenia ja harjuksia, sekä Juha kaksi n. 4kg haukea... Lauantaina vettä tuli taivaalta koko päivän, ja aiottu aamukalastus siirtyi iltaan. Saalis olikin sitten jo parempi. Sain kaksi reilua nelikymppistä harjusta ja Hessu mitallisen taimenen. Iltapalan niistä sai mukavasti aikaan. Sunnuntaina käytiin vielä Kuhmon keskustassa olevalla Pajakkakoskella muutama tunti heittelemässä taimenen toivossa, mutta muutamaan mitalliseen harjukseen ja reilun kilon säyneeseen saalis sitten jäi...

Pajakalla Harjukset tykkäsi pinkistä

Kalaa tuli parhaiten vihreällä larvalla, mutta reissun suurin harjus tuli Pajakasta kuvan pinkillä larvalla.

Sunnuntaina onkin sitten edessä kesän yksi kalastuksellinen kohokohta, nimittäin lähdetään isän kanssa kohti Tenoa. Viikon verran olisi tarkoitus siimoja lohen (ja harjuksen) toivossa liottaa.

Piti käydä hakemassa tänään uudet kahluuhousut ja kengät. Olin pettynyt noihin muutama viikko sitten ostamiini Guiden explorer -housuihin.(Heikko hengittävyys ja kaiken lisäksi olivat liian isot...) Nyt pitäsi olla taas muutamaksi kesäksi kahluuvarusteet kondiksessa: Ylivieskassa Kärkkäisellä oli Simmsin Freestone kahluuhousut ja kaikki Visionin ja Simssin kahluukengät hyvässä tarjouksessa: housut 99€ ja kaikki kengät 50€. Ei mielestäni paha hinta tuo 50€ Simms Guide kahluukengästä, jos ovh on n.170€...

Mutta nuo Explorer housut laitan tässä myyntiin perhokalastajat.nettiin jos jotain kiinnostaa.

Kesän viimeiset karsinnat: Huopana 4.-6.7.

Huopanalle siis lähdettiin vielä kilpailemaan, vaikka finaalissa jo oltiinkin. No, vuoden tauon jälkeen oli mukavaa taas Huopanalla kisata, sillä tässä kilpailussa tunutuu olevan jokin erityinen rentous kilpailijoiden kesken. Tiedä sitten mistä johtuu... Kävin ennen kisan alkua hieman katselemassa koskea, jossa vettä oli kyllä todella paljon ja aika tummaakin se kaiken lisäksi oli. No samahan se kaikille oli. Kilpailunumeroksi minulle arvottiin B5. Kilpailijoiden kesken laitettiin vielä jännitystä lisäämään joukkuekilpailu. Kaksi hekeä joukkueeseen, osallistuminen 20€/joukkue ja koko potti voittajajoukkueelle. Suomisen Jarkon kanssa laitettiin joukkue pystyyn. Kuusi joukkuetta oli mukana.

Jakso 1, pooli 5, perjantai klo 22.00-00.00

Maantiesillan alapuolella kioskin vastarannalla sijaitseva pooli. Ihan hyvältä aloituspaikalta tämä vaikutti. Todellisuus oli sitten toinen. Yhtä parempaa pyörähdystä pinturiin lukuunottamatta ei pooli minulle mitään tarjonnut. Hiljainen oli jakso muillakin, sillä ryhmä B ei saanut kalaakaan koko jaksolla!

Valvoin kalastukseni jälkeen Ville Ristolaista, joka onnistui poolista kuokkimaan 47cm taimenen.

Jakso 2, pooli 7, lauantai klo 09.00-11.00

Sivu-uoman yläosa. Yksi Huopanan lempipaikoistani. Pääsisin kalastamaan poolini tauon jälkeen ensimmäisenä, mutta ei siitä mitään kerrottavaa olekkaan... Pintureita, larvoja, tinseleitä, liitseä... kaikkia tuli kokeiltua, mutta kun kalaa ei vain tullut.

Taas valvonta heti kalastuksen perään ja Ville saikin komean kalan: 52cm luonnontaimen pienellä larvalla. Todella upeassa kunnossa kala oli.

Jakso 3, pooli 9, lauantai klo 21.00-23.00

Kuninkaanväylän alaosa. Kova oli virtaus poolissa, kuten kuvassa näkyy:

Valvoin Villen kalastusta ennen omaa jaksoani, mutta Ville ei onnistunut poolista tarkasta kalastuksesta huolimatta saamaan kalaa.

Aloitin kalastuksen pintureilla joihin sainkin heti tarttumaan muutaman alamittasen taimen. Vaihtelin perhoja larvoista streamereihin, mutta ilman tulosta. Paluu pintureihin antoi n.35cm taimenen. Vaihdoin paikan saarensalmen alosaan, jossa aivan poolirajalta sain tarttumaan harjuksen pinturiin. Kala meni heti sillan alle ja olin varma että nyt kala menee. Mutta jotenkin sain sen vedettyä kuohusta ylös ja haaviin. Mittaa kalalle tuli 42cm. Komea harjus siis. Jakso loppui sitten tutun rauhallisissa merkeissä.

Jakso 4, pooli 11, sunnuntai 02.00-04.00

Vanhan sillan alapuoli on suosikkipaikkani Huopanalla, joten luottavaisin mielin lähdin harjusta poolistani hakemaan. Kaloja oli varsin mukavasti aikaisemmin tullut, joten kalastin rantavedet ensin tarkasti larvoilla, mutta ilman tulosta. Kaloja kävi varsin mukavasti pinnassa, joten vaihdoin pinturit kehiin. Nopeasti sain muutaman harjuksen, jotka molemmat mittauksessa paljastuivat 29cm mittaisiksi. Hieman rauhallisempaa hetken aikaa ja taas nopeassa tahdissa kaksi 29 senttistä. Eikö poolissa ole ollenkaan isompaa harjusta?! Jaksoa jäljellä kymmenisen minuuttia kun mitallinen vihdoin tuli haaviin. Tuuletukset ja kala mittaukseen: 34cm. Vielä ehdin tämän jälkeen saada tutuksi tulleen 29 senttisen... Kaikki kalat pintureilla ja tehokkain oli musta kusiainen, jolla myös mitallinen tuli.

Valvoin Villen kalastusta, joka valitettavasti ei tarjonnut kuin karkuutuksia. Todella iso taimen (60+) irtosi heti hypyn jälkeen, sekä heti perään reilu mitallinen harjus...

Jakso 5, pooli 1, sunnuntai klo 12.00-13.00

Niskapooli Niskantalon puolella. Viimeinen rypistys kahden tunnin yöunilla ei tarjonnut mitää tapahtumia. Koko kisan aikana ei ollut poolista tullut kalaakaan.

Kamojen pakkaus ja palkintojenjako oli vielä edessä. Ihan mukavasti tämä kilpailu sijoituksen perusteella meni, sillä se oli 3. Kaksi harjusta siis riitti todella korkealle. Molemmat kalat antoivat jaksovoiton. Joukkuekilpailussa tulikin sitten Jarkon kanssa voitto, joten kisan osallistumismaksu tuli mukavasti sillä kuitattua... Tässä on vielä tulokset kärkipään osalta:

1. Heikki Kurtti 28 / 4360
2. Martti Lähteenmäki 31 / 3760
3. Pauli Salmela 32 / 1720
4. Petri Virolainen 33 / 4500
5. Esa Pölkki 33 /1820
6. Jarkko Suominen 34 / 1760
7. Kari Kokkoniemi 36 / 3320
8. Vihtori Kivistö 37 / 2440
9. Ville Ristolainen 37 / 2180
10. Vesa Rissanen 41 / 2220

Kisassa 11 kilpailijaa jäi kokonaan ilman saalista ja kaloja kisassa tuli n. 40kpl. Varsin hiljaista siis oli. Kiitoksia kuitenkin järjestäjille! Mukavaa oli jällen kerran!