Kesän huippuhetkiä Tenolla

Viikko Tenolla on nyt takana ja jälleen kerran reissu tarjosi lukuisia elämyksiä, joita kelpaa talven pimeimpinä hetkinä muistella. Matkaan isän kanssa lähdettiin sunnuntaina 20.7. Matka ei ihan ongelmitta sujunut, vaan autosta hajosi laturi noin 80km ennen Utsjokea. No perille päästiin kunhan oltiin hälytetty avuksi Utsjoella asuva isäni eno, jonka luona myös majoituimme viikon. Kalastuksen keskitimme perinteiseen tapaan Yläkönkään alapuolisille alueille. Minä rannalta ja isä veneestä.

Maanantaina menein kalastamaan Kuoppilaskoskelle, josta muutamalla ensimmäisellä laskulla kävi titti hyppimässä siiman ylitse. Laitoin välillä pinturit kehiin ja sainkin kaksi kalaa nousemaan, vaan en tarttumaan. Mukavaa hommaa tuo pinturointi. Muita tapahtumia ei sitten ollutkaan. Samoin isällä, hiljaista oli ollut.

Tiistaina sää oli sateinen ja välillä vettä tuli todella reilusti. Päivällä kävin kalastamassa harjusta Kuoppilaskosken yläpuolella ja eiköhän sieltä vain noussutkin yksi komea harjus:

Helppo on tällaisen harjuksen kanssa hymyillä! (kuva: Matti Salmela)

Mittaa kalalla oli 47cm ja ennätys parani muutamalla sentillä. Oli kieltämättä upein harjus joska olen ksokaan nähnyt. Illalla jatkoin lohen kalastusta Kuoppilaskoskessa, mutta iman havaintoa kaloista. En kovinkaan kauaa viitsinyt illalla joella olla, sillä vettä tuli todella paljoan ja ainoasta mukanani olevasta ampupäästä hajosi kärkilenkki... Hilajaista oli yöllä ollut isälläkin.

Keskiviikkona vesisateet jatkuivat ja vesi joessa nousi ja otti väriä aika reiluti. Näkösyvyttä ei tainnut olla metriäkään. Illalla alkoi vielä tuulemaan todella kovaa, eikä kalastuksesta tullut mitään. Isä sai Heikkisen Eskon kanssa titin.

Torstaina oli vesi huipussaan ja vajaan metrn oli noussut vesi sateiden ansiosta. Kalakin lähti liikkeelle. Vaihdoin kalastukseni Kuusiniemenlaitaan, jossa isä oli soutanut. Ei kauaa ehtinyt perhoa heittiä, kun huomasin isän seisovan veneessään: Kala kiinni! Kauan aikaa hän kalaa väsytti ja vajaan kilometrin ottipaikan alapuolella sai kalan koukattua veneeseen. Punnituksessa painoa kalalle tuli 12kg. Perhoonhan kala otti. 2/0 Sirrikka petti hieman väriä ottaneen kalan.

Isällä sen verran kädet tärisi, ettei hymy oikein irronnut.

Vaihdoin itse perhoa hieman vastaavaan ja eiköhän vain titti ottanut perhoon kiinni! Lyhyt väsytys ja kala rannalle. En pahemmin ollut luottanut mahdollisuuksiini saada rannalta kalaa, mutta näemmä vahinkoja sattuu. Painoa kalalla oli reilut kaksi kiloa ja perhona toimi Kuusikiloinen. Tämän jälkeen ei pahemmin heittelemään enään kiirettä ollut, joten rannalla tuli hieman istuskeltua ja sen jälkeen suuntasin nukkumaan.

Komea se tuo kirkas titti on!

Perjantaina lähdin jo aamusta kymmenen aikoihin heittämään perhoa Kuusiniemenlaitaan. Olin tehnyt laskusta reilut puolet, kun ajattelin vaihtaa perhoa hieman isompaan. Muutama heitto ja varovainen tärppi aivan rannan vierestä. Titti jälleen kiinni. Nyt oli vain kyseesä hieman pienempi yksilö, joka tuli mukisematta rantaan. Aika epätödellinen tunne kyllä kieltämättä oli. Ottipelinä toimi nimetön musta karvasiipinen perho leveällä oransilla kierteellä.

Illalle otin itselleni luvan, mutta isälle oli tullut "kiintiö" jo täyteen ja hän tyytyi katselemaan rannalta. Ei omasta kalastuskesta tahtonut oikein tulla myöskään paljoa mitään, sillä sen verran komeita kaloja rannalle venemiehet toivat näytille. 14kg, 15kg ja 7kg kojamot kävivät näytillä. Oli hieman pelottavaa nähdä minkälaisia mörköjä joessa liikkui... Oman kalastuksen tuloksena oli yksi varovainen tärppi, joka ei kuitenkaan sen kummempaa toimenpidettä aiheuttanut.

Soutumiesten 15kg. Minkälainen tuo olisi rannalta pideltynä...?

Esko ja 7kg lohta

Lauanataina olikin edessä mökin siivous ja sunnuntaina lähtisimme ajamaan kohti etelää. Kävimme vielä lauantaina katsomassa rannassa, josko kalaa porukka saisi. Ja saihan sieltä Kuusiniemenlaidasta rantamies 9kg kalan... Joten on niihin isoihin myös rannalta mahdollisuus.

Kaksi ottiperhoa: Sirrikka ja Kuusikiloinen.

Viikko Tenolla oli taas kerran erittäin hieno. En paljoa perhoja vedessä liottanut, vaan enimmäkseen istuskelin rannalla ja nautin siitä ainutlatuisesta kiireettömyydestä, jonka olen kokenut vain tuolla Tenon rannalla istuskellessa. Kalastuksen vähyyteen nähden nuo kaksi tittiä olivat minulle todella iso yllätys. Isälle reissu oli myös todella onnistunut. Edellisestä yli kympin kalasta oli kulunut jo hieman aikaa, mutta nyt nasahti taas kunnolla. Ensi vuonna tulee varmasti suunnattua kohti pohjoista. Sen verran lahjakkaasti on Teno meikäläisen lumonnut.