Kesäkuun 28. piti olla Pyhäjoella karsinta, mutta kuten jo aikaisemmassa kirjoituksessa totesin, jouduttiin se perumaan vesitilanteen takia. Päätös oli varmasti järjestäjille vaikea, mutta täysin oikea. Pyhäjoki on kuitenkin sen kokoinen joki, joka vaatii paljon kahlausta kalojen löytämiseksi, eikä se olisi todellakaan ollut tuossa vedenkorkeudessa turvallista. No kisan peruuntuminen toikin sitten yhden lisäreissun Lestijoelle. Tornikoskelle suunnistin ja reissusta tulikin kesän paras reissuni Lestijoelle. Sain muutamassa tunnissa pieneltä alueelta 15 harjusta, joista viisi oli yli 30senttisiä. Harvinaista herkkua Lestijoella.
Heinäkuun ensimmäinen viikonloppu olikin sitten omistettu Huopanan karsinnalle. Rennoin mielin saatoin kilpailuun lähteä, olihan finaalipaikka jo varmistettu. Tietenkin täysillä kilpailuun lähdettiin, mukaan, mutta kalat eivät vain olleet samaa mieltä, sillä kilpailu oli todella vähäkalainen. Itse sain kilpailussa kalaa kahdelta jaksolta viidestä. Kaksi harjusta ja molemmat pintureilla, mutta tämä riittikin sitten kilpailussa 3. sijaan! Oli kyllä todella mielenkiintoista. Kun vielä Suomisen Jarkon kanssa voitettiin varsinaisen karsinnan ohessa järjestetty joukkuekilpailu, oli viikonloppu aika täydellinen.
Tästä kausi jatkuikin sitten seuraavana viikonloppuna Kuhmossa. Lentuankoskelle suunnattua reissua oli suunniteltu jo useampi kuukausi, joten mukava reissu olisi tiedossa. Viikonloppu meni mukavasti tutustuessa uuteen paikkaan ja nauttien hyvästä seurasta. Kalaa tuli ihan mukavasti, sillä harjuksia varsinkin tuntuivat perhot miellyttävän. Useamman yli 40cm onnistuin perhoilla saamaan, sekä paljon pienempiä. Pajakkakoskellakin Kuhmon keskustassa käytiin muutama tunti heittelemässä, josta myös harjuksia tuli, sekä yksi kiloinen säyne.
Heinäkuun ja oikeastaan koko kauden odotetuin reissu oli tietenkin edessä 20. päivä, kun isän kanssa lähdettiin kohti Utsjokea. Viikko Tenolla kalastellen on kyllä aina odottamisen arvoinen. Tämän vuoden reissu oli paria pientä takaiskua lukuun ottamatta todella onnistunut. Itse sain rannalta heitellen kaksi tittiä, sekä ennätysharjukseni jolla mittaa oli 47cm. Isällä oli jopa onnistuneempi reissu, sillä hän onnistui samaan soutamalla 12kg lohen. Useampi vuosi oli mennyt edellisestä yli kympin kalasta. Vettä joessa oli paljon ja sääskiä ihan tarpeeksi, mutta mukavaa oli!
Elokuu olikin sitten aika tiukasti valmistautumista sekä henkilökohtaiseen että joukkuefinaaleihin. Reissuja tuli heitettyä Lestijoelle, mutta kalat tuntuivat olevan hieman kateissa, vaikka ei tyhjiä reissuja tullutkaan. Onnistuin saamaan myös kesän ainoan kirjoloheni Lestijoesta yhdellä noista reissuista. Kummasti tuntuivat tänä vuonna Lestijoen kirjot minua kartelleen.
Elokuun viimeinen viikonloppu taisteltiin Suomenmestaruudesta sitten Kuusamossa. Tosin omat kilpailut menivät todella huonosti. Joella onnistuin mielestäni yhdellä jaksolla kolmesta hyvin, mutta kaksi muuta eivät menneet aivan niin hyvin kuin olisin toivonut. Kalaa en vain onnistunut (tarpeeksi) saamaan. Järviosuudet tuli sitten mokattua kunnolla. Muutama varovainen tärppi ja siinä se olikin. Opetteluksi meni tämä reissu, mutta ainahan kokemus on hyvästä. Sijoitus oli muuten 36.
Heti seuraavana viikonloppuna olikin sitten joukkuekilpailun vuoro. Kaitsun ja Vesan Kanssa lähdettiin mitalia hakemaan, mutta eihän siitä mitään tullut. Omani ja Vesan tapahtumat jäivät muutamiin varovaisiin tärppeihin ja kun Kaitsu keskittyi karkuuttelemaan kaloja, niin sijoitus oli jossain joukon hännillä. Yhteistuumin päätettiin nousta pohjalta ensi vuonna!
Tähän kausi päättyi omalta osaltani, sillä paljolti nämä kaksi kisaa veivät intoa pois lopun syksyn kalastukselta. Suunnitelmia oli kyllä meritaimenreissusta ja parista järvireissusta tehty, mutta jäivät toteutumatta. No tässä oli nyt sitten kausi kirjoitettuna. Laitan kuvakoosteenkin kunhan saan sen vain tehtyä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti