Tekohengitystä

Blogille, nimittäin. Kuten varmaan on huomannut, kirjoittaminen on ollut ihan jäissä viimeisen vuoden. Kalastuksellisestikkin hiljaisin vuosi koskaan meikäläiselle, kaikenlaista häslinkiä kun tässä on ollut. Nyt on kuitenkin intoa löytynyt kirjoittamiseen ja eiköhän tekstiä ala tännekkin jälleen tulemaan. Esimerkkinä tästä voisi olla vaikkapa raportti tämän vuoden SM-FINAALISTA, jossa tuli mukana oltua. Pysykäähän tarkkana, kirjoituksia tulee varmasti lisää!

Muutama reissu ja kisakauden 2010 avaus

Harvakseltaan enään on siimat kastuneet, kun syyskuu kuluu. Muutama reissu on tullut kuitenkin käytyä ja järville tekisi mieli vielä päästä käymään... Eri asia onkin että saako aikaiseksi.

La 5.9. kävin Ahvenlammella kalastamassa 3h luvan. Kaloja näkyi pinnassa jonkin verran, mutta mitään tapahtumia en perhoihin saanut. Kalastajia oli paikalla jonkin verran, enkä nähnyt kenenkään muunkaan mitään saavan...

Su 6.9. Perhonjoen Ojalankoskella. Piti käydä treenailemassa Pejopen jäsentenvälisiin. Eipä kalat pahemmin häirinneet, vain muutama särki ja yksi alamittainen taimen saaliina.

Ti 8.9. Oli Taimi GP. Pejopen kuulemma "legendaarinen" taimenkilpailu jossa ei liiemmälti kaloilla ole juhlittu. Kilpailukalana on nimittäin ollut pelkästään taimen. Kisakoskina oli Nikula ja Ojala. Sain molemmista koskista kirjolohet, mikä Nikulassa pienoinen yllätys, sillä sinne ei ole kirjolohta koskaan istutettu. Ojalankoskesta sain myös pari pientä harjusta ja almittaisia taimenia. Hyväksyttävää taimenta ei tullut kenellekkään, joten seuran mestaruus meni ensimmäisen osakilpailun tulosten perusteella Rääpysjärven Terholle. Onittelut!

La 12.9. oli kisakauden 2010 avaus Oulussa Mustalammella. Kaitsun ja Terhon kanssa oltiin Pejopea edustamassa. Kisa alkoi itsellä aika räväkästi, kun ensimmäisen 15min aikana mitattavana kävi neljä kirjolohta, joilla irtosi ensimmäisen jakson voitto. Toinen jakso olikin sitten jo rauhallisempi. Kuitenkin yksi kala kävi jakson puolivälissä haavissa, oli vain valitettavasti kiinni kyljestä... Taisi olla jaksoa jäljellä 20min kun tuli hyväksyttykkin kala ylös, joka riitti jaettuun jaksovoittoon sillä kolmella kalastajalla oli saman pituinen kala toiselta jaksolta. Kaksi viimeistä jaksoa sitten pyysin ihan tyhjää... ei enään tapahtumia ollenkaan. Sijoitus oli kuitenkin hyvä 3. Mukavasti lähti uusi kisavuosi käyntiin ja tästä on hyvä jatkaa ensi kevään/kesän karsintoihin.

Mustalammen pooli 13

Uuden vavan kanssa reissussa.

Ostin tuossa jokin aika sitten Orviksen Western3 4# 10' tipflex vavan, kun vielä on tulematta takuusta keväällä Merikarvialla katkomani Western2 vastaavan kokoinen kepukka. Tosin tuo Western2 oli toiminnaltaan midflex. Ihan mukavan oloinen vapa tämä uusikin on, mutta soveltuu mielestäni paremmin pinturilla kalastukseen, kuin esim. larvasteluun, johon taas tuo Western2 on mielestäni täydellinen. No kuitenkin tällä Western3 kalastanut. Jaksaa muuten helposti heittää tinseliä ja liitsilitkaakin, joten potkua vavassa on aivan tarpeeksi 4# vavaksi.

15.8. tuli käytyä velipojan kanssa Raiviossa. Ilma oli todella kaunis ja lämmin. Vettä oli joessa vähän joten pintureilla keskityin enimmäkseen kalastamaan, mutta tuli myös larvija ja nymfejä uiteltua. illan saldona oli meille yhteensä n.40 harjusta, joista tosin vain yksi oli niukasti mitallinen. Mukavaa oli kuitenkin ja hienoa tuo luontokin tuolla on, niin eipä sitä päivää oikeastaan paremmin voi viettää.

18.8. lähdin iltasella käymään Pyhäjoella. Hirsi- ja Vääräkoskella kalastelin n. kolmisen tuntia. Keli oli todella hyvä, sillä aurinko paistoi, ei juurikaan tuullut ja lämpöäkin oli juuri sopivasti, jotta kalastus oli nautinnollista. Harjukset olivat todella hurjalla syönnillä: illan saldo oli n.40 harjusta joista kahdeksan mitallisia, kahden suurimman ollessa 37cm. Larvat ja pupat pelittivät parhaiten ja parhaimmillaan tuli kolme mitallista harjusta lähes perättäisillä heitoilla.

24.8. uusinta Pyhäjoella. Nyt Oulaisten- ja Hirsikoskella. Kaksi ja puoli tuntia joella ja saalis oli yksi kirjolohi ja neljä mitallista harjusta. Keli oli päinvastainen edelliseen reissuun verrattuna. Oli varsin viileää ja tuulikin haittasi kalastusta. Alamittaisiakaan ei käynyt perhoissa kuin kymmenkunta. Reissun komein oli Hirsikoskesta pinturiin noussut 39cm harjus.

Vielä on jonkin verran jokikalastuskautta jäljellä, mutta kyllä kovasti jo hiipumaan päin on tämän vuoden reissaaminen. Varmasti sitä kuitenkin tulee reissuja vielä tehtyä ja onhan nuo karsinnatkin vielä, joten ei nyt kuitenkaan ihan kesken kautta lopeteta...

Kesä kuluu

Ja hiljainen on blogi ollut. Kalassa on tullut käytyä ahkerasti ja kaikkea muutakin hommattua oikein kunnolla. Päivälleen on kaksi kuukautta kun edellisen kirjoituksen eetteriin heittänyt, joten ei viitsi kovin tarkkoja reissuraportteja tässä rustaamaan...

Kilpailutouhuista voisi sen verran todeta, etteivät menneet omalta osaltani kaudella 2009 kovin hyvin. Kun parhaaksi sijoitukseksi tuli Simojoen kisasta tullut 7. niin ei paljoa finaaliin tarvitse kutsua odottaa. Utajärven Valkeisellakin meni koko kisa tyhjää pyytäessä...

No onneksi on vielä syyskarsinnat ensi vuotta varten...

Muitakin reissuja on tullut tehtyä, päälimmäisenä tietenkin vuotuinnen viikko Tenolla, sekä vuorokausi Huopanalla. Huopanalla olin heinäkuun alussa ja saalliina oli muutama mitallinen taimen ja harjus, sekä PALJON karkuutuksia. Isoin karannut taimen oli arviolta n.70cm. Sivuperukkeessa ollut perho tarttui haaviin ja siimat poikki. Jee.

Tenolla oli vettä aika vähän, päivisin liian kuuma ja yöt liian kylmiä. Tapahtumia tuli mukavasti: neljä lupaa, kolme karkuutusta ja kolme tärppiä. Kaloja ei vain rannalla näkynyt. Harjuksiakaan ei tullut.

Tässä on tullut pyörittyä lähinnä Lestijoella, mutta muillakin lähialueen paikoilla on tullut käytyä. Mitään ihmeellisempää ei ole siiman päähän eksynyt, hajuksia ja kirjolohia lähinnä. Vesi on nyt tosi vähissä kyllä täällä, eikä nyt ole kauheasti tehnyt joelle mieli.

Mutta eiköhän tässä vielä lähdetä uuteen nousuun!

Ja LUPAAN kirjoitella nyt loppukesän ja syksyn aktiivisemmin!!!

Kalastusta, kalastusta...

Enpä muista milloin viimeksi olen käynyt näin paljon kalalla, mitä tässä vajaan parin viikon aikana on tullut käytyä. Tiistaina kävin viimeisimmän reissun Pyhäjoella ja se oli yhdeksän päivän sisällä kahdeksas reissu. Tarkoituksena tällä kovalla kalastuksella on ollut saada varmuutta kilpailuihin, joista seuraavat ovat vuorossa lauantaina Simossa.

Mutta ei kiirehditä asian edelle vaan lähdetään purkamaan reissuja. Ensimmäiset kolme reissua on käyty lävitse jo edellisessä viestissä joten en niihin tässä puutu.

Perjantaina olin kalastamassa Lestijoen Saarenpäässä. Erittäin kylmä ilma ja kova pohjoistuuli ei tehnyt kalastuksesta mitenkään erityisen nautittavaa, mutta kummasti harjukset perhoihin vain ottivat. Parin tunnin viskomisen tuloksena seitsemän harjusta, joista suurin oli 37cm, sekä pari muuta niukasti yli 30cm. Vesi joessa alkoi olemaan jo todella matalalla, mutta varsin viileää se onneksi kuitenkin vielä kuitenkin on.

Lauantaiksi keli oli hieman parantunut ja aurinkokin paistoi, mutta tuuli oli entisestään yltynyt. Kahluutakin sai kyllä pitää ylhäälle asti kiinni... Kalaan suuntasin Sämpilänkoskelle. Parina aikaisempana kesänä on koskesta tullut muutamia nättejä taimenia ja aloitinkin kalastuksen tinselillä. Tarkoituksena koluta kosken kovimmat kuohut ennen niiden tarkempaa ronkkimista. Pari pienempää taimenta kävi ensiksi tinselin perässä hyppimässä, kunnes hieman vauraampi rouhaisi kiinni. Hyvän taistelun jälkeen sain kalan haaviin. Mittaa taimenella oli tasan 40cm. Erittäin komea kala oli kyseessä. Nousukkaan en usko kyseessä olevan, sillä kala oli varsin tumma. Hienoa, että joesta löytyy näitä yksilöitä. Vaikka kuinka toivoisin kalan olleen joen omaa luonnotuotantoa, uskon sen ennemminkin olleen peräisin poikasistutuksista. Ei reissu tähän taimeneen loppunut, vaan harjuksiakin tuli vielä larvoilla. Kuusi taisi olla lukumäärä, joista kaksi mitallisia.

Upeat värit taimenella

Sunnuntaina vaihdoin joen järveen ja suuntasin Ahvenlammelle. Tuuli oli edelleen varsin vilpoinen, eikä järvesä ainuttakaan tyyntä kohtaa. Kolmen tunnin aikana näin yhteensä kolme pintakäytiä, jotka kaikki ilmeisesti olivat siikojen aiheuttamian. Yhden siian onnistuinkin saamaan, joka jäi samalla illan ainoaksi tapahtumaksi. Silmämääräinen mittaus haavissa oli 35-40cm, eili ihan komea yksilö oli kyseessä. Vaikka väkeä kalalla oli lisäkseni kymmenkunta henkeä, en nähnyt muiden kalaa saavan. Päivällä oli kyllä ollut enemmänkin tapahtumia porukalla, mutta illaksi oli hiljennyt.

Maanataina jälleen Lestijoella. Nyt vuorossa Niskankoski ja Hekkalankoski. Niskankoskella kävin nopeasti heittelemässä tinseliä isomman taimenen toivossa, mutta saalliiksi vain sinttejä. Hekkalankoskella aloitin kalastuksen pintaperhoilla, mutta ne eivät paria pientä harjusta enempää antaneet. Vaihto tuttuihin larvoihin ja alkoi tapahtumaan. Kuusi harjusta ylös joista kaksi mitallista. Ehdottomasti mielenkiintoisin tilanne oli, kun sain jo koututtaneeni harjuksen ylös toistamiseen. Väliä oteilla oli kolmen heiton verran. Eipä ole paljoa haittaa kalan ruokailulle tuosta koukuttamisesta ja lyhyestä väsytyksestä.

Tiistaina olikin sitten edessä tuo jo mainitsemani Pyhäjoen visiitti. Oulaistenkoskella ja Vääräkoskella tuli viihdyttyä yhteensä viitisen tuntia. Harjuksia nasahteli tasaisesti larvoihin molemmilta koskilta. Päivän tulos oli n.20 harjusta, joista 7 tai 8 oli mitallisia. Komein oli tasan 40cm kala Vääräkoskelta.

Tässä onkin sitten pari viime päivää valmistauduttu henkisesti Simon kilpailuun, josta ei mikään muu kuin voitto kelpaa.

Pitää tässä lopuksi vielä onnitella Suomen perhokalastusjoukkuetta upeasta 4. tilasta Skotlannin MM-kisoissa. Järvipainotteisen kilpailun joukkuepronssikin jäi vain 7 pisteen päähän. Mielestäni tämä on Suomen kovin saavutus arvokisoissa, mitenkään muita hienoja saavutuksia väheksymättä.