Lestijokeen saatiin vihdoin vapaa nousuväylä meritaimenelle, kun keväällä 2014 valmistui Korpelan padon ohittava kalatie. Yli 80-vuotta oli pato estänyt meritaimenen nousun sen luontaisille lisääntymisalueille Lestijoen yläosiin. Nyt tilanne on toisin. Toivotaan kalojen löytävän väylän ja pääsevän nousemaan. Vielä on kuitenkin paljon esteitä sille, että Lestijoesta saataisiin todellinen meritaimenjoki. Verkko- ja rysäkalastus jokisuussa on suurin syy miksi taimenta ei kunnolla pääse jokeen nousemaan. Ikivanhoihin perinteisiin vedoten verotetaan raskaasti uhanalaista meritaimenkantaa joka on ainutlaatuinen koko Suomessa. Tähän pitää saada pian muutos jotta koko jokivarsi voi nauttia elinvoimaisesta kalakannasta. Suomen meritaimenjoet voidaan laskea yhden käden sormilla, joten jos saisimme elinvoimaisen meritaimenkannan Lestijokeen, olisi tällä valtava piristysruiske kalastusmatkailuun ja niihin panostuksiin, joita on nyt tehty joen virkistyskäytös kehittämiseksi.
 |
| Lestijoen kalatien ns. luonnonmukainen uoma |
Lestijoen tilan pohdiskelusta hieman arkisempiin asioihin. Perhoja on tullut sidottua varsin aktiivisesti, johtuen melkoisesta perhokadosta joka rasioita on vaivannut. Erityisesti on pitänyt sidoa liitsejä, larvo ja pupia. Ihan mukavasti noita on valmistunutkin. Ainoa ongelma onkin liitsien sitomisen vaikeus.
Ei tuollainen reilussa minuutissa sidottava yksinkertainen perho vaikea ole varsinaisesti sitoa, vaan haasteena onkin sen sitomisen TYLSYYS. Raisiallisen liitsejä (50-70 kpl) sitoo suht rivakasti, mutta varsin puuduttavaa se on. Ei pahemmin tarjoa haasteita ja elämyksiä. Mutta on keväällä taas sitten mitä paiskoa pohjaan ja metsään. Kun saa nämä rasioiden perusrungon kasaan, on aika jälleen antaa luovuudelle enemmän sijaa. Alkavan talven aikana tarkoitus saada päivitettyä myös pintaperhorasioita, sekä sitoa tinseleitä ja streamereitä niin paljon että kesän pärjäisi...
 |
| Mustia matoja. Muutama vielä levylle mahtuisi. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti